Viikko alkoi melkoisella rutistuksella. Taiteilin työpäivän aikana kolme powerpoint-esitystä. Esitysten tekeminen on muuten monipuolista puuhaa. Niitä suunnitellessa saa olla myyntimies, asiantuntija ja taiteilija.
Hyvässä esityksestä löytyy kysymyksiä ja kiinnostusta herättävä alku, itse viesti ja huima, innostava lopetus. Kaiken tulee tietenkin näyttää myös visuaalisesti miellyttävältä. Alla Presentationzen-sivun kirjoittajan vinkkejä powerpointesitysten tekijöille.
Työpäivää viihdytti huomio, että blogini oli päässyt osaksi perinteistä mediaa Turun Sanomien jutussa Kuluttaja bloggaa. Tervetuloa kaikki uudet lukijat. Toivottavasti löydätte mielenkiintoista luettavaa. Pääsette helpoiten alkuun vaikka kulutus-aiheisilla jutuillani. Sivupalkin “mainittu”-sanapilvestä löytyy lisää aiheita.
Töistä suuntasin Helkan kaupunginosakotisivutyöpajaan pitämään esityksen Pohjois-Haagan kotisivujen toimittamisesta. Minun lisäkseni myös Pihlajamäen ja Maunulan ylläpitäjät esittelivät tavoitteitaan ja toimituksellisia käytäntöjään. Yleisenä haasteena koettiin nettisivujen markkinointi. Sain hyviä vinkkejä ja neuvoja Pohjois-Haagan sivujen kehittämiseen.
Osa neuvoista piti tietenkin toteuttaa heti kotiin päästyä, kuten Google Mapsin upottaminen kotisivuille. Upottaminen onnistuu kun vaihtaa backendissä monen mutkan kautta admin-editorin versiota, liimaa sitten pysyvän sivun hallinnassa iframe-koodin, tallentaa ja käy vaihtamassa editorin takaisin oletukseen. Joomlalla kaikki on niin yksinkertaista.
Syksy on ollut hieno. Puut ovat ryöpynneet hedelmiä: pihlajanmarjoja, luumuja ja omenoita. Tänä vuonna myös ruska on ollut tavallista räikeämpi. Johtuukohan se syyskuun kauniista auringonpaisteista?
Syksyymme on kuulunut tuulenpuuskissa tippuvien lehtien ihastelua, tammenterhojen keräilyä ja idätystä, oravan seurailua, hanhien muuton hämmästelyä selällään keinuen ja oman kasvimaan sadon maistelua. Odotamme pojan kanssa jo innolla lintujen talviruokintakauden alkua. Kasvimaalle pitäisi askarrella lintulauta. Meille syntyy uusi perheenjäsen todennäköisesti ensi viikolla. Jännää.
Täytyykö kuntavaaliehdokkaalla olla blogi tai edes kotisivu? Tätä kysymystä olen miettinyt viimepäivinä vaalikoneiden kärkiehdokkaita ihmetellessäni.
Kirjoitin elokuussa netin merkityksestä politiikalle ja poliittiselle keskustelulle. Tilasin tuolloin vinon pinon mielenkiintoisia poliitiisia blogeja. Suurin osa niistä on osoittautunut pettymyksiksi mutta siitä saa todennäköisesti syyttää Kuntavaaleja jotka saavat ehdokkaat bloggaamaan liikaa omakehu- ja puoluekehukirjoituksia.
Vasankari on onneksi jatkanut omaa taattua linjaansa. Tilaamieni blogien joukosta löytyy myös muita helmiä kuten Hannu Oskala, Martti Tulenheimo ja Esa Suominen. Eräät ehdokkaana olevat bloggaajat ovat suorastaan kannatettavan oloisia niin erinomaisia ajatuksia , eli samankaltaisia kuin omani (heh heh), heillä on. Mutta ne vaalikoneet…
Täytin YLEn ja Hesarin vaalikoneet. Tulokset olivat, kuten vaalikoneissa yleensä, jokseenkin yllättäviä. Olenko tulossa maltilliseksi vanhaksi? Vertasin tulosten 20-parhaimmistoa ja aloin etsiä lisätietoa ehdokkaista. Alle puolella oli jo ennen ehdokkuutta olemassa ollut nettisivu. Voinko äänestää ehdokasta joka ei nää vaivaa edes ennen vaaleja tuoda omia mielipiteitään kansalaisten luettaviksi? Mielestäni en.
Voisin äänestää ehdokasta vaalikoneissa hyvin perusteltujen vastausten perusteella, mutta valtuutettu joka ei kerro tekemisistään ennen vaaleja ei tule kertomaan niistä myöskään vaalien välillä.
Mutta, mutta. Vaaleissahan äänestetään puolueita. Ensin valitaan mieleinen puolue jolla on erinomainen vaaliohjelma ja sitten sieltä sopivin ehdokas.
Jotkut väittävät, että kansallista politiikkaa ja kunnallispolitiikkaa ei tulisi sekoittaa keskenään. Minä en ymmärrä miksi ei. Jos puolue ajaa omaa, ennen vaaleja äänestäjille ilmoitettua ohjelmaansa järkähtämättä kansallisella tasolla, niin sitä voi odottaa myös kuntatasolla. Jos taas jopa valtakunnanpolitiikassa lusmuillaan, niin mitä voi odottaa kuntatasolla? Puolueella tulee olla rohkeutta olla omaa mieltä ja sydäntä pitää sanansa. Miksi vaalikoneet keskittyvät muuten ehdokkaisiin eivätkä puolueisiin?
Ihmiset eivät tutkimusten mukaan enään erota puolueita toisistaan. Puolueet vaikuttavatkin kovin samanlaisilta jos tyytyy kuuntelemaan poliitikkojen sanoja. Otan esimerkiksi kaksi toisiaan poliittisissa viesteissä lähellä toisiaan olevaa puoluetta. Helsingin Vihreän ja Vasemmistoliiton vaaliohjelmat ovat lähes identtiset: ympäristö, huolenpito, julkiset, maahanmuuttajat jne. Hieman ehdokkaiden vaalikonevastauksia tongittuani huomasin, että puolueet eroavat toisistaan lähinnä siinä haluavatko he yksityistää kunnan palveluita. Useimmat vihreät ehdokkaat ovat valmiita yksityistämään lähes kaikki YLEn tarjoamat kunnalliset palvelut, kun taas vasemmistoliittolaiset eivät mitään tai vain harvoja.
Niin ja se puolueiden rohkeus. Vasemmistoliitto oli viime kesäkuussa ainoa puolue joka yritti saada Lissabonin sopimuksen kansanäänestykseen. Muille puolueille olisi kelvannut hiljainen kabinettiäänestys. Vihreät haluavat olla hallituksessa joka rakentaa yhä uusia ydinreaktoreita.
Jään yhä pohtimaan kuinka tärkeää on että valitsemani puolue ja ehdokas osaa pitää minuun jatkuvaa yhteyttä netissä. Näiden kahden esimerkkipuolueen välillä on huima kommunikointitaitoero. Kummalta sivulta sinä löydät helpommin ehdokkaita Vihreiden vai Vasemmiston? Onko sillä väliä? Perässähiihtäjä epäilee vihreiden nettiherruuden vaikuttavan äänestystuloksiin Hesarin pääkirjoitussivulla.
Vaikuttaako ehdokkaiden ja puolueiden nettiolemassaolo päätökseesi? Voisitko äänestää blogitonta ehdokasta?
Lopuksi muutama hyvä syy raahautua uurnille 26.10. Klementiini kertoo Äänestämisestä ja Toista Maata-blogista löytyi vaalivideo Älä äänestä.
Lihalaki nyt? Food Climate Research Networkin (FCRN) raportin mukaan lihan ja maitotuotteiden kulutusta tulisi vähentää kymmenesosaan nykyisestä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Raportti kehoittaa valtioita rajoittamaan kansalaistensa lihan kulutusta lailla. Lisää lihasta
Amazonin tuho kiihtyy katastrofaaliseksi kun soijan ja karjankasvattajat saavat seuraa uudisraivaajista. Vaalien alla poliitikot ovat myöntäneet uudisasutuslupia tavallista suuremmalle määrälle maattomia. Lupia myöntävä Brasilian maareformitoimisto, Incra, on presidentti Lulan lempilapsi ja konkreettinen osoitus Brasilian maatalous-, kehitys- ja ympäristöpolitiikoiden ristiriidasta. Brasilian hallitus on vihdoin ryhtymässä toimeen jotta nämä ristiriidat poistuisivat. Amazonin metsäkadosta wikipediassa.
MYC4 sivusto aikoo lopettaa köyhyyden. Afrikkalaiset keskisuuret yritykset joilla on suurin rahoitusvaje voivat perustaa sivuille profiilin ja kilpailuttaa lainanantajia ympäri maailman. Lainahuutokaupassa korko tippuu usein hyvin edulliseksi, eikä ylitä yrittäjien itsemääräämää kipurajaa. Sivu on kuin Kiva.org sillä erotuksella että kaikki voittavat. Saakohan MYC4:sta ostettua lahjakortteja?
Öljypalmuplantaasit leviävät vauhdilla Kaakkois-Aasiassa. Syy miksi plantaasipinta-alaa kasvatetaan on tietenkin raha. Palmuöljy käy hyvin kaupaksi EU:ssa, Intiassa ja Kiinassa. EU:ssa palmuöljyn käyttö tuplaantui 2000-luvulla kun elintarviketeollisuus siirtyi käyttämään rypsiöljyn sijaan paremmat ominaisuudet omaavaa palmuöljyä. Suurin osa Suomeenkin tuodusta palmuöljystä tuodaan jatkojalosteina elintarviketeollisuuden käyttöön. Ei kuitenkaan YLEn uutisoimaan 80 prosenttia joka on osuus joka kaikesta palmuöljytuotannosta käytetään elintarvikkeisiin. Raakapalmuöljyä tuodaan lähinnä biodieselin raaka-aineeksi.
Raha on syynä myös siihen, miksi palmuöljyn tuotantoa lisätään peltopinta-alaa kasvattamalla sademetsien kustannuksella eikä muita alueita hyödyntämällä tai hehtaarisatoisuutta parantamalla. Plantaasien tieltä kaadetusta puusta saa nopean pikavoiton yhden rungon maksaessa jopa 300 dollaria.
Mitä jos ostajat ja kuluttajat eivät enään suostuisi ostamaan ja käyttämään palmuöljyä jonka vuoksi on hakattu sademetsiä, tuhottu ympäristöä ja aiheutettu sosiaalista hätää ja tuottajavaltiot huolehtisivat kestävästä maankäytön suunnittelussa jossa myös metsillä ja paikallisilla on paikkansa?
Palmuöljyn vastuullisesta tuotannosta hyötyisivät kehittyvät tuottajavaltiot kun luonnonvaroja käytettäisiin niiden uudistumisen rajoissa. Tulo olisi pitkäaikaista. Ympäristö ja lajit, ilmastosta puhumattakaan hyötyisivät kun plantaasien tieltä ei kaadettaisi enään arvokkaita metsiä.
Viljelijät hyötyisivät paremmista viljelymenetelmistä joiden avulla he saisivat jopa kolminkertaistettua satonsa olemassa olevilta pelloiltaan. Paikalliset saisivat pitää asuinalueensa ja saisivat puhdasta juomavettä myös jatkossa.
Maataloussektori ja maailman ruuantuotanto parantuisi kun jo hakattuja tai hylättyjä joutomaita opittaisiin ottamaan takaisin viljelykäyttöön ja vastuulliset viljelymenetelmät saataisiin levitettyä muille maatalouden sektoreille.
Euroopassa kuluttajat hyötyisivät sillä heidän ei tarvitsisi lopettaa jokapäiväistä, palmuöljyä sisältävien tuotteiden kuten saippuoiden, kosmetiikan ja ruoan käyttöä.
Minä ainakin haluan kauppani hyllylle vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä.
Öljypalmuplantaasien leviäminen on suurin suora syy Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoon ja sen vakavuuden vuoksi tuhon lopettaminen vaatii useita eri keinoja aina valtioista, viljelijöihin, rahoittajiin, välittäjiin, jalostajiin, jälleenmyyjiin ja kuluttajiin. Suomessa yhtiöiden tulisi siirtyä käyttämään vain vastuullista palmuöljyä.
Lue lisää palmuöljystä WWF:n sivuilta. Suosittelen erityisesti Elintarviketeollisuus-raporttia. Huffington Postissakin oli hiljakkoin pääosin paikkaansa pitävä palmuöljykirjoitus.
Porkkanamafian eilinen tempaus oli suurmenestys! Juttutupa oli tupaten täynnä ja ihmisiä nauratti.Teimme Juttutuvan energiatalkoisiin 3363 euroa rahaa. Porkkanamafian kotisivuille kertyy uutisia tapahtumasta sitä mukaa kun asiat etenevät.
Yöllä kotiin palattuani olo oli ylitsevuotava - hitto miten hieno meininki! Päällimmäiseksi mieleen jäivät riehakas jonotus, Pommin ja Gommin keikka (alla), hypnoosikeskustelut Ruubenin kanssa ja monien jaikututtujen tapaaminen. Tapahtumaa täytyy vielä sulatella ja ihastella hienoja kuvia.
Mitäköhän Juttutuvan vanhat kantikset Lenin-setä ja Otto-Ville ajattelisivat tällaisesta markkinatalouden kautta vaikuttamisesta?
Kiitos omasta puolestani kaikille osallistujille.
Olemme katsoneet pojan kanssa Pommin ja Gommin keikkaa jo useasti. Kookospähkinä on meidän yhteinen suosikkikappale:
Kontit ovat niitä luotaantyöntävän näköisiä teräslaatikoita joita näkee satamissa. Oletko ajatellut Metrolla Kalasataman ohi kiitäessäsi, että nuo toistensa päälle pinotut laatikot ovat mullistaneet maailmantalouden?
Kontti on maailman käytetyin kuljetusväline. Miksi? Koska konttikuljetus on halpaa. Lenkkariparin saa kuskattua Kiinasta Suomeen muutamalla kymmenellä sentillä. Helsingistä Espooseen samat lenkkarit saa lähetettyä postina 13 eurolla. Tavaroiden kuljetus onkin tuplaantunut viimeisten 25 vuoden aikana. Noin 90% kaikesta tavarasta on joskus ollut kontissa.
Konttien käyttö yleistyi 50-luvulla jolloin niiden uskottiin hyödyttävän New Yorkia tehden tavaran kuljetuksen Etelä-osavaltoihin edulliseksi. Kuten Arvo Tuomisen Kontti-dokumentissa tuotiin konkreettisesti esiin kontit kulkevat nykyään kovin eri suuntaan. Konttien ansiosta tavaraa kannattaa tehdä kaukana kulutuspisteestä. Kuljetushan on lähes ilmaista.
Neljäsosa konteista täytetään Kiinassa josta ne lähetetään kulutusmaihin. USA:n satamista laivoihin lastataan lähes yksinomaan tyhjiä kontteja. Raha kulkee samaan suuntaan kuin tyhjät kontit mikä näkyy hyvin alla olevasta Yhdysvaltojen kauppatasetta kuvaavasta kuvasta (80-luvun vaje johtui Japanin kaupasta ja sitä seurannut Kiinan kaupasta). USAn ja Kiinan kauppatase on epätasapainossa - sanovat amerikkalaiset.
Yhdysvaltalaiset ostavat siis tuotteita Kiinasta. Talouden apätasapainoa lisää merkittävästi se, että tämä kulutus tapahtuu pitkälti velaksi. Tämän vuoden aikana tuo velkapommi on alkanut räjähtää. Yhdysvallat on tällä hetkellä maailman velkaantunein maa. Kiinalla on maailman eniten ylijäämää. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että Kiina ja Japani omistavat lähes puolet USAn ulkomaanvelasta. He ovat yksinkertaistettuna lainanneet yhdysvaltalaisille rahaa jotta nämä voisivat ostaa lainaajiltaan lisää tavaraa.
Mistäköhän ne Kalasataman kontit tulivat ja mihin ne jatkavat matkaa? Voit seurata yhden kontin matkaa vuoden ajan BBC:n kartalla. Tällä hetkellä tämä viskiä täynnä oleva boksi seilaa Portugalin edustalla.
Laivaliikenne tuottaa kaksikertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lentoliikenne.
