Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta

Työt rullaavat kuin rasvattu. Sähköpostin määrä on vähentynyt tällä viikolla ainakin puolella kun suomalaiset ovat kirmanneet kesälomille. Toimistossakin on rauhallisempaa ja helpompaa keskittyä töihin.

Aloitin viikon STT:n uutisvideon kuvauksilla. Pyörimme toimittajan kanssa Kampin ostoskeskuksen K-marketissa jutellen ruoan ympäristövaikutuksista. Asia on yllättävän monimutkainen. Helppo nyrkkisääntö on että viettää suurimman osan ostosajasta hedelmä- ja vihannesosastolla ja valitsee koriin kotimaisia sesonkituotteita. Ulkomaalainen kasviskin on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin liha. Lihan syöntiä kannattaa ainakin vähentää ellei halua täysvegeksi ryhtyä. Video tulee STT:n asiakkaiden käyttöön eli reilulle kymmenelle eri lehdelle (videota voi käyttää verkkolehdissä). Hihkaiskaa jos törmäätte siihen netissä.

WWF:n kesäkuun sankariteko keskittyi kasvisten suosimiseen grilliritilöillä. Aihe liittyi kestämättömän brassilihan tuotannon ja soijan viljelyn seurauksiin Amazonin sademetsille. Löysin tänään asiaa hyvin valottavan artikkelin Brazil: How to Atone for Beef’s Sins. Ajankohtaisessa Kakkosessa oli tänään hyvä reportaasi brassilihasta ja soijasta. Ohjelma (1.7.) ilmestynee Areenaan hetken päästä.

Huomasin ilokseni että Brasilian uusi ympäristöministeri otti tiukat keinot käyttöön laittoman laidunnuksen vähentämiseksi. Pettymyksekseni taas huomasin, että EU:ta ei kiinnosta sademetsien hyvinvointi kunhan eurooppalaiset eivät sairastu laittomasta lihasta.

Heinäkuun sankariteko elintarvikeyhtiöiden vastuullisuuteen kannustus alkoi tohinalla. Yksi sademetsätyömme tavoite WWF:llä on että Suomessa ei enään käytetä sademetsien tuhoa aiheuttavaa palmuöljyä.

Palmuöljyä voidaan tuottaa niin, että ympäristö ja ihmiset eivät kärsi. Vastuullinen tuotanto tulee saada ainoaksi käytettävissä olevaksi tuotantomalliksi. Tämän takia myös suomalaisten palmuöljyä käyttävien yritysten tulee vakuuttaa tuottajat siitä että he haluavat vain ympäristöystävällisesti tuotettua palmuöljyä. Kun markkinat ovat tiedossa niin kasvattajat voivat tehdä vaadittavat investoinnit vastuullisuuden saavuttamiseksi.

Voit kannustaa napin painalluksella valittuja suomalaisia palmuöljyä käyttäviä elintarvikeyrityksiä sitoutumaan vastuullisuuteen. Elintarvikeyritykset voivat pienentää sinunkin ympäristövaikutuksia jos vain niin haluavat.

Malesian hallitus kielsi metsän kaatamisen öljypalmuviljelmiksi tai siis metsän jota ei ole maankäytönsuunnittelussa merkitty maatalouskäyttöön. malesian pääministeri totesi että hehtaarisatoja nostamalla ja muuta kuin metsäalueita hyödyntämällä palmuöljyn tuotantoa kyetään tehostamaan. Sarawakin osavaltio on kaavoittanut laajoja sademetsäalueita maatalouskäyttöön ja se aikoo hakata noin miljoona hehtaaria sademetsää öljypalmuplantaasien tieltä vuoteen 2010 mennessä.

Tällaiset hallinnon sisäiset konfliktit ovat tulleet tutuksi Borneo-projektimme yhteydessä. Yritysten vapaaehtoinen vastuun kanto tekemisistään onkin tärkeä keino sademetsien pelastamiseksi kunnes maankäyttöoikeudet, -suunnitelmat ja lait saadaan kuntoon.

Laista tuli mieleen Guardianin talousuutinen EU:n biopolttoainekriteeristöstä. Kriteeristö määrittelee EU:ssa sallittavien biopolttoaineiden tuotannon kestävyyskriteeristön. Tämänkin prujun kiemurat ovat tulleet minulle tutuksi kevään aikana kun olen viestinyt Suomen edustajille ratkaisu- ja parannuskeinoista joilla kriteeristöstä saisi kehitettyä vastuullisuuden takaavan. Paras puoli tässä kriteeristössä olisi se, että se on osa sitovaa lakia.

Guardianin artikkeli loppuu lupaavasti:

“I see a philosophical challenge, as we’re taking more care over the vegetable oils you put in your car than the oils you put in yourself through what you eat.”

“If you put that same oil in chocolate, nobody would say a thing,” he added. “We could end up with the paradox that the cleanest vegetable oils go in your car, and then there would be dirty oils that are only fit to be used in food.”

Heitin tämän koukun medialle jo toukokuussa. Miksi vain biopolttoaineilta vaaditaan kestävyyttä? Suurin osa samoista raaka-aineista käytetään ruoaksi ja muihin tarkoituksiin.

Lueskelin viime viikon metsät ja ilmastonmuutos-reissulla Karin kirjoittaman Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin raportin ja kokeilin siinä kuvattua crowdsourcingia eli joukouttamista tänään käytännössä. Suurkiitos kaikille sademetsä t-paidan ideointiin osallistuneille! Mahtavia ideoita! PS. Joukouttamisesta käytiin illanmittaan mielenkiintoista keskustelua Jaikussa.

Amazonin reunaa kaluavasta laitumesta otettu kuva kuuluu leof freitaksen kuva-albumiin AMAZÔNIA - Problemas

Tämä postattiin Tuesday, July 1st, 2008 klo 23:08 aihepiiriin ympäristö. Voit seurata tämän postauksen kommentteja tilaamalla sen RSS 2.0 syötteen. Voit kirjoittaa juttuun kommentin, tai linkittää sen omalle sivullesi.