Kauppojen aukiolosta kiireettömyyteen

Kokoomus käynnisti kauppojen aukioloaikojen vatvomisen uudelleen kesällä. Kataisen mielestä aukiolot liittyvät jollain oudolla logiikalla ruoan arvolisäveroon. Järkevämpinä perusteina vatvomiseen pidetään nykykäytännön epäselvyyttä ja mahdollista työllistävää vaikutusta. Perusteena on esitetty myös se, että ihmiset eivät ehdi kauppoihin arki-iltoina pitkän työpäivän jälkeen.

Nykyään alle 400 neliön kaupat saavat olla auki sunnuntaisin ympäri vuoden. Sitä suuremmat pitävät ovet auki sunnuntaisin joulumyynnin aikoihin ja kesälomilla. Tällä on onnistuneesti kyetty säästämään ne vähät lähikaupat mitä vielä on säästettävissä. En ymmärrä mitä sekavuutta nykykäytännössä on. Jos olet niin onnekas, että kotisi lähellä on yhä useita erikokoisia kauppoja niin tiedät varmasti mikä niistä on auki joka sunnuntai. Ne pienet lähikaupat ovat auki, Prismat ovat kiinni.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan aukiolojupakkaa. Tarkastuksen alla on mm. työllistävä vaikutus. Ruotsissa tuo vaikutus on ollut pieni. Itse uskon, että sunnuntai-aukiololla saataisiin työllistettyä muutama määräaikainen-osa-aikainen opiskelija. Kätevä tapa pilata heidän viikonloppunsa.

Tästä päästäänkin viimeiseen perusteluun vapaille aukioloille: ihmisten kiireeseen. Jossain mättää aika pahasti jos ihmiset tekevät niin pitkää työpäivää, että he eivät ehdi ostaa ruokaa. Surkein ratkaisu tähän olisi pidentää ihmisten työviikkoa vielä yhdellä työpäivällä varsinkin kun se johtaa säännöllisesti epäsäännölliseen työaikaan. Oikea tapa ratkaista tämä ongelma olisi vähentää ihmisten kiirettä.

Tulisiko työaikoja lyhentää? Itse nauttisin enemmän pitkistä viikonlopuista perheen kanssa tai seitsemän tunnin päivistä kuin sunnuntain maito-ostoksista. Kaupassa ehtisi käydä hyvin töiden jälkeen kello 15.00 tai maanantaivapailla. Kansantalous ja työnantajatkin tykkäisivät jos sunnuntaisin nukuttaisiin shoppailun sijaan.

Carl Honore ihmettelee kirjassaan Slow – elä hitaammin sitä kuinka ihmiset eivät ole vieläkään saavuttaneet jo 1700-luvulla varmana pidettyä laiskottelun aikakautta. Työntehokkuus on kasvanut, ihmisten tulotaso on kasvanut mutta samalla myös työaika on kasvanut. Miksi emme lyhennä työaikaa sen sijaan, että valitamme kauppojen aukiolosta?

Carl Honore tulee Helsinkiin 27.9. puhumaan hitaasta elämästä ja hitaasta työstä. Asiasta löytyy tietoa myös alla olevasta Carl Honoren TED-talk -videosta, SlowPlanetista, Zenhabitista [2] ja wikipediasta. Ainakin Soininvaara ja SKP ovat edistäneet työajan lyhentämistä Suomessa.

Kerro ystäville:
  • Facebook
  • Twitter
  • del.icio.us

Lisää kirjoituksia samoista aiheista:

  • Pasi
    Täytyypä vilkaista miehen message. Eiköhän tämä piippuunajettu sukupolvi ole elävä (ainakin vielä) todiste jostain.
  • Kävitkö katsomassa Pasi? Mitä pidit?

    Hyviä puheitahan tuo Carl pitää mutta suosittelen mielummin kirjan lukemista kaikessa rauhassa hissunkissun.
  • Juuri mietimme mieheni kanssa, miten ihmiset tuhlaavat arvokkaan elämänsä pääasiassa työntekoon, josta melko suuri osa on pseudotyötä ja epämääräisten tavoitteiden saavuttamista tai kehittämistä kehityksen vuoksi. Jos työ pysyisi mielekkäänä ja järkevänä ja ihmisillä olisi enemmän aikaa rentoutua ja kehittää itseään monipuolisesti, työtuloksetkin varmasti paranisivat. Muuten tämä tulosvastuun aika on mielestäni kammottavaa ihmisten loppuun käyttämistä.
  • Se on se kunnianhimo ja uraintoilu joka saa ihmiset vetämään itsensä piippuun.

    Olen samaa mieltä, että mukava työ on mielekästä. Hyvä työnantaja pakottaa ihmiset välillä relaamaan. Tässä mielessä olen itse onnekas.

    Opiskeluaikoina olin "mielettömässä" työssä, mikä ei yllätyksekseni ollut kamalaa sekään. Siihen täytyi vain suhtautua työnä. Laittaa aivot narikkaan ja kehittää itseään sitten vapailla. Tällaisesta perusduunista ei muuten kehity stressiä vapaa-aikaa haittaamaan.
  • Hyvin puhuttu ! Minustakin suomalainen systeemi on älykäs, eivät ole Ranskassa osanneet yhtä hyvin ratkaista asiaa. Täällä suuri osa on auki luvatta ja makselee sakkoja (suuri pohjoismainen huonekalupulju mm...), mutta pikkukaupoilla ei ole varaa moiseen ja pysyvät kiinni.
  • Mielenkiintoista, juuri Ranskaa 35 tuntisine työviikkoineen pidetään edelläkävijänä työajan lyhentämisessä. Kuinka se otettiin vastaan ja onko siitä ollut hyötyjä tai haittoja?

    Pienellä googlettamisella selvisi, että lyhyt työviikko tuli käytännössä tiensä päähän viime kesänä verottomien ylitöiden vuoksi. Ongelmina oli ilmeisesti yritysten lisääntynyt työajan joustaminen, eli työntekijät laitettiin tekemään vuorotyötä ja laitonta ylityötä jotta vältyttäisiin valtion tukema työllistäminen.

    Nicolas "jenkkakahva" Sarcozy ei ilmeisesti lämpene vapaa-ajalle vaan kannustaa ihmisiä ylitöiden tekoon.
blog comments powered by Disqus

Trackbacks


Switch to our mobile site