Maailman ylikulutuspäivä

Tänä vuonna vietetään Maailman ylikulutuspäivää ennätyksellisen aikaisin. Ensi tiistaina, 23. syyskuuta alamme ylikuluttamaan maapallon vuosittain uudistuvia luonnonvaroja.

Luonto kykenee uudistamaan tietyn määrän luonnonvarojaan vuosittain. Esimerkiksi metsät kasvavat vuodessa tietyn kuutiomäärän sitoen hiilidioksidia ja tuottaen puuta ja ympäristöpalveluita. Merien kalakannat uudistuvat vain rajatun määrän ja peltoalat tuottavat vain tietyn määrän satoa.

Global Footprint Network mittaa ihmisten ekologista jalanjälkeä joka kuvaa tätä uudistumiskyvyn ja kulutuksen suhdetta. Mittausten mukaan ihmiset ylittävät maailmanlaajuisesti planeetan biologisen kyvyn tuottaa luonnonvaroja tänä vuonna 1,4-kertaisesti.

Ylikulutus on kiihtynyt vuodesta 1986 jolloin ensimmäistä Ylikulutuspäivää vietettiin joulukuun 31. päivä. Nyt saavutamme kulutuksen rajat jo syyskuussa!

Suurin syy ylikulutukseen ovat hiilidioksidipäästöt. Metsät ja muut hiilinielut eivät kykene sitomaan niitä valtavia päästömääriä joita vapautamme polttamalla fossiilista energiaa ja hakkaamalla metsiämme pelloiksi.

Laskin Sademetsä kotonasi – kuluttajaopasta varten keskiverto suomalaisen ekologisen jalanjäljen muutaman trooppisen raaka-aineen osalta. Yhtä Matti Meikäläistä varten täytyy varata kahvin juomisen vuoksi 315 neliömetriä kahvipeltoa, possun ja broilerin syömisen vuoksi 209 neliömetriä soijaplantaasia ja kasvirasvoja varten vähintään 1500 neliömetriä öljypalmuplantaasia. Kaikki tämä siis yhdelle suomalaiselle!

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on muuten 3. suurin maailmassa. Voit laskea oman ekologisen jalanjälkesi Tampereen ekotallaajasivulla.

Ohessa Mathis Wackernagelin esitys ekologisesta jalanjäljestä

Kerro ystäville:
  • Facebook
  • Twitter
  • del.icio.us

Lisää kirjoituksia samoista aiheista:

  • tiina
    Mielenkiintoinen artikkeli, eikä ainoa laatuaan täällä blogissasi! Mutta, kalakannat pienevät, metsät pienevät, entä pellot? Niitähän hakataan koko ajan sademetsistä sun muista.. ja Kepan sivuilta taisin lukea, että peltoalatkin pienenee jos syödään enemmän kuin ehtii ympäristömme tuottaa. Luulisi etteivät ne vähene?
  • Kiitos Tiina kehuista. Mukava kuulla, että olet löytänyt kiinnostavia aiheita. Kepan sivuista en tiedä, mutta veikkaa , että he tarkoittavat joutomaiden lisääntymistä. Maatalouteen ei olla ruoan alhaisen hinnan vuoksi investoitu (maailmanmarkkinahinnat laskivat -70 luvulta n. 75% viime vuoteen, jolloin hinnat hyppäsivät 90-luvun Kaakkois-Aasian laman tasolle). Investointien puute on johtanut tutkimuksen ja viljelymenetelmien taantumiseen jonka seurauksena peltoja viljellään kestämättömästi. Pellot käytetään loppuun ja ne muuttuvat ravinneköyhiksi joutomaiksi. Sademetsiä raivataan uuden peltoalan tieltä.

    Mikäli ruoan hinnan nousu johtaa näiden laajojen joutomaiden hyödyntämiseen ja maatalouden saattamiseen kestävälle pohjalle, voidaan sanoa, että ruokakriisissä on onnea mukana. Se kuinka kauan suomalaiselle riittää esimerkiksi nuo trooppisten tuotteiden viljelyalat riippuu siitä vaativatko yhtiöt, ostajavaltiot ja kuluttajat vastuullisesti tuotettuja tuotteita.
  • Ensi perjantaina järjestetään näköjään asiantiimoilta jalanjälkipäivä Vanhalla.
blog comments powered by Disqus

Trackbacks


Switch to our mobile site