Biopolttoaineet ja ruoka – syyt ja seuraukset
FAO, YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö julkaisi eilen vuosittaisen maatalousraporttinsa. Tänä vuonna raportin teemana on biopolttoaineet. FAO kokoaa raportissa viimeaikaisia tutkimuksia ja arvioi mm. biopolttoaineiden käytön edistämiseksi käytettyjä politiikkoja, tuotannon ympäristövaikutuksia ja tuotannon vaikutuksia elintarvikemarkkinoihin.
Tarjosin viime kesäkuussa lehdille vieraskynäkirjoitusta ruoanhintojen nousun syistä ja biopolttoaineista. Tekstiä ei tuolloin julkaistu mutta tässä muutamia ajatuksia aiheesta.
Suurimmat syyt ruokakriisiin ovat IATP:n mukaan pitkään jatkuneet teollisuusmaiden maatalous- ja vientituet, jotka laskivat maataloustuotteiden hintoja vuosikymmenien ajan. Maatalouteen ei investoitu eikä menetelmiä kehitetty huonon kannattavuuden vuoksi. Matalien hintojen vallitessa kehittyvien maiden viljelijöillä ei ollut varaa parempiin viljelymenetelmiin ja pellot köyhtyvät joutomaiksi. YK katsoo viljelymaiden köyhtymisen erääksi vakavimmista ympäristöuhista. Noin 40% maapallon viljelyalasta on köyhtynyttä.
Maatalousvaltaisten köyhien maiden vientitulot laskivat markkinahintojen mukana ja samanaikainen länsimaiden harjoittama ruuandumppaus ajoi kehittyvien maiden viljelijät pois markkinoilta. Yhä pienenevästä budjetista täytyi käyttää yhä suurempi osa ruuan maahantuontiin. Tämä ruokakriisin rakenteellinen syy on ollut tiedossa jo kauan.
Mikä sitten laukaisi ruokakriisin juuri nyt? Eräs tärkeä syy on maissin markkinahinnan nopea kohoaminen, joka nosti nopeasti myös muiden karjanrehujen hintaa. USA nostitukiaisten vauhdittamana maissietanolin tuotantomäärät räjähdysmäistä vauhtia. Noin 95% maailman biopolttoainetuotannosta on juuri yhdysvaltalaista maissietanolia joka sattuu olemaan myös tehottomin päästöjen vähentämisessä. Maissin halpavienti esim. Meksikoon loppui kuin seinään. Yhdysvaltalaiset viljelijät siirtyivät soijanviljelystä maissin viljelyyn mikä nosti soijan hintaa. Amatson alkoi tuhoutua kiihtyvällä vauhdilla kun brasilialaiset raivasivat nyt kannattavaa soijapeltoa sademetsiin.
Öljyn hinta nousi samanaikaisesti, mikä lisäsi tuotannonkustannuksia. Huonot satovuodet, vientikiellot ja markkinakeinottelu pahensivat erityisesti riisin ja vehnän hinnannousua.
Kesäkuussa kirjoittamani teksti loppuu näin:
“Vaikka EU:n [biopolttoaineiden kestävyys-] kriteeristöä on ehdottomasti yhä tiukennettava, pitää WWF EU:n aloitetta hyvänä ensiaskeleena kohti vastuullisuuden edellyttämistä kaikelta maataloustuotannolta. Biopolttoainetuotanto ei saa aiheuttaa haittaa luonnolle tai ihmisille. WWF katsoo, että samaa vastuullisuutta tulee vaatia kaikelta biomassan tuotannolta. Luonto kärsii kestämättömästä viljelystä biomassan loppukäytöstä riippumatta. Laajamittainen ja nopea bioenergiatuotannon kasvu on ollut eräs tekijä ruoan hintojen nousulle ja muodostanut uuden vakavan uhan maailman sademetsille, mutta se ei merkitse sitä, että biopolttoaineiden hallittu ja vastuullinen tuotanto ei voisi vähentää köyhien valtioiden kasvavia öljymenoja, lisätä maatalousinvestointeja kehittyvissä valtioissa ja köyhtyneillä joutomailla, luoda työpaikkoja, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtää jo kehitettyjä vastuullisen tuotannon menetelmiä myös muun maa- ja metsätalouden käyttöön. EU:n tulisi suunnata biopolttoainepolitiikkansa näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Bioenergiasektorin kehitys on herättänyt uuden kiinnostuksen maailman maankäyttöä, maataloutta ja vastuullisia maatalousmenetelmiä kohtaan.”
Eilen julkaisemassaan kattavassa raportissa FAO kehoittaa:
“Biofuel policies and subsidies should be urgently reviewed in order to preserve the goal of world food security, protect poor farmers, promote broad-based rural development and ensure environmental sustainability”
Paras tapa vähentää liikenteen päästöjä on tietenkin liikenteen vähentäminen eri keinoin ja sähköistäminenkin auttaa. Lisää juttua aiheesta WWF:n sivuilla täällä ja täällä sekä tietenkin blogissani voi lukea lisää biopolttoaineista ja maataloudesta.
Kommentit aiheesta ovat enemmän kuin tervetulleita.
