Oliko Suomi 80-luvulla nykyistä rikkaampi?
Minua on ihmetyttänyt kuinka Suomella oli 1980-luvulla varaa ylläpitää laadukasta julkista palveluverkostoa. Oliko Suomi tuolloin nykyistä rikkaampi? Miksi palveluita ei olla palautettu lamaa edeltävälle tasolle? Onko kilpailutettu Suomi köyhempi nyt kuin hyvinvointivaltion aikaan?
Keskustelimme asiasta tänään Jaikussa. Välijohtopäätöksenä voi pitää, että Suomella on nykyään enemmän rahaa ja korkeammat verot mutta myös enemmän velkaa.
Toisin kuin nykyinen valtiovarainministeri antaa ymmärtää valtion taloutta ei hoideta kuten kotitaloutta. Velkaa voidaan ottaa lisää ennen kuin edelliset on maksettu pois. Hallitus on tarvittessa valmis etsimään pankeille vuoden valtiobudjetillisen verran takausrahaa. Katainen olisi lisäksi nyt vaalien jälkeen valmis ottamaan lisävelkaa jotta veroja voitaisiin alentaa. Suomen julkisen talouden ylijäämä on Euroopan suurin. Palveluihinkin siis löytyisi rahaa jos päättäjät niin päättäisivät.
Jukka kaivoi Tilastokeskuksen faktat esiin ja teki velkakehityksestä liikekaavion. Minäkin halusin leikkiä Gapminderin kaaviovempaimella ja tein liikekaavion joka kuvaa valtion- ja paikallishallintojen terveysmenoja suhteessa BKT:n suhteutettuun budjettitaseeseen (EMU-alijäämä) ja BKT:n suhteutettuun velan määrään (EMU-velka).
Julkisten terveyspelveluiden rahoitus paranee liikekaaviossa oikealle, budjettitase paranee ylöspäin ja pallon koko kuvaa velan määrää.
Julkisen terveyshuollon menot, budjetin alijäämä ja velka
Yksinkertistettuna voi todeta, että 90-luvun alussa terveyspalveluita supistettiin samalla kun alijäämäistä taloutta heräteltiin suurilla velkasummilla ja alhaisemmalla verotuksella. Kunnat alkoivat lisätä terveysmenoja 1995 mutta valtio vasta vuonna 2000. Kunnat ovat lisänneet terveyspalveluiden rahoitusta kohtuullisen paljon. Valtio taas ei ole vieläkään saavuttanut lamaa edeltävää tasoa vaikka julkisen talouden ylijäämä on Euroopan suurin.
Kuvaaja vaatisi vielä kustannustason kuvaajan. Palkkaindeksi voisi toimia hyvin. EDIT Korjasin terveydenhuollon kuluja julkisten menojen hintaindekseillä. Terveysmenotkin voisi hajottaa tarkemmiksi yksiköiksi, jotta näkisi mihin kasvaneet kulut on käytetty. Löytyisiköhän Helsingin kaupungilta vastaavia tilastoja?
Kansantaloutta paremmin ymmärtävät voisivat kommentoida esittääkö liikekaavio asiat oikein. Kuinka sitä voisi parantaa?
