Suomen hyvinvointi laskenut 90-luvulta lähtien
Tilastokeskus on ensimmäistä kertaa laskenut Suomen GPI kehityksen joka kuvaa bruttokansantuotetta kattavammin hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan Suomen kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten.
Valtiot seuraavat hyvinvoinnin kehitystä bruttokansantuotteen kehityksellä. Ajatuksena on, että mitä suurempi BKT sitä paremmin menee. Bruttokansantuote ei kuitenkaan kuvaa hyvinvointia kuten kaikki tietävät. Sodat ja luonnonkatastrofit ovat erinomaisia keinoja kasvattaa valtion bruttokansantuotetta.
Tutkimusten mukaan kulutuksen kasvu ei Suomessa eikä muissakaan kehittyneissä teollisuusmaissa enää lisää ihmisten onnellisuutta tai hyvinvointia. Tästä huolimatta taloudelliset ja poliittiset järjestelmät pyrkivät yhä lisäämään talouskasvua, koska näkevät sen tienä onnellisuuteen.
GPI, eli Genuine Progress Indicator ottaa tuotannon kasvun lisäksi huomioon talouskasvun haittavaikutuksia kuten ympäristörasitteet, uusiutumattomien luonnonvarojen käytön ja tuloerot.
Suomessa hyvinvointi ei ole seurannut BKT:n kasvua 80-luvun lopun jälkeen. Hyvinvointimme on heikennyt 90-luvun alusta lähtien pientä viime vuosien kasvua lukuunottamatta. Toisin sanoen vaikka Suomi on entistä rikkaampi olemme onnettomampia kuin 80-luvulla.
Kuinka suomalaisten hyvinvointia voisi sitten parantaa tai edes palauttaa samalle tasolle millä se oli 80-luvun lopussa? Välttämällä hyvinvointia heikentäviä toimia tietenkin.
Hyvinvointia heikentävät luonnonvarojen ylikulutus, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö, vapaa-ajan vähäisyys, vesistöjen pilaaminen, suo-, maatalous- ja metsäpinta-alan pieneneminen, ilmansaasteet ja rikollisuus. Tulojen kasvun aikaansaamaa hyvinvoinnin kasvua heikentää epätasainen tulonjako.
Suomen hallituksen tavoitteena tuntuu olevan hyvinvoinnin laskeminen entisestään. Hallitus ei aio torjua ilmastonmuutosta sen vaatimalla vakavuudella, on rampauttamassa Suomen ympäristöhallinnon, aikoo lisätä päästöjä soita polttamalla ja uusiutumattomien energiamuotojen käyttöä uraania ostamalla. Luonnonvarojen kulutuksen kasvattamista Katainen kutsuu isänmaalliseksi toiminnaksi ja hallitus tavoittelee sen varmistamista mahdollistamalla kauppakeskuksia suosivan 24h-shoppailun. Samalla hallitus varmistaa myös vapaa-ajan vähenemisen.
Suomen hyvinvoinnin rasitteena on maailmannopeimmin kasvaneet tuloerot. Tuloeroja tasoitetaan progressiivisella verotuksella, eli tulon siirroilla suurituloisilta heikko-osaisemmille. Tämä on ehkä yleisimmin hyväksytty tapa korjata liberalistisen kapitalismin aiheuttamaa tuloerojen kasvua.
Tämän päivän Hesarissa Katainen perusteli hyvätuloisia suosivia verohelpotuksia. Jyrkiltä kysyttiin miksi hallitus ei kohdenna verohelpotuksia vähä- ja keskituloisille.
“Koska ei haluta kiristää veroprogressiota, joka on Suomen verotuksen keskeinen ongelma…
…”Se kuulostaa hirveän hyvältä, se pieni- ja keskituloisiin painottaminen”, Katainen tunnusti. “Ymmärrän täysin sen logiikan, että veronkevennykset pitäisi suunnata pieni- ja keskituloisille, mutta mieluummin valitsen semmoisen kestävämmän tien.”
Sini-vihreän hallituksen kaikki edellä mainitut uudistukset tuntuvat heikentävän kansalaisten hyvinvointia. On syytä kysyä kenen hyvinvointia hallitus oikein parantaa? Ei ainakaan kansalaisten.
Kataista lainaten:
“Me mennään alaspäin Suomessa, se on ihan kaikille selvää.” “Sitä emme tiedä, kuinka syvälle menemme.”
Olen kirjoittanut aiemminkin kauppojen aukiolosta: kauppojen aukiolosta kiireettömyyteen ja hyvinvoinnin laskusta: Kuinka jatkuvakasvu pysäytetään ja Oliko Suomi 80-luvulla nykyistä rikkaampi?.
Kuva: Tilastokeskus
