« Musta perjantai
Vaalirahoitus – Vihreät vs. Kokoomus »

Videoblogi – Rinnakkainen kansalainen ja Lex Nokia

Viime viikonvaihteessa oikeusoppineet ottivat Hesarissa jyrkän kannan hallituksen ajamaan Lex-Nokiaan, urkintalakinakin tunnettuun lakiehdotukseen joka antaisi yrityksille poliisiakin laajemmat kansalaisten valvontavaltuudet.

Nokia selätti Suomen perustuslain. Talouselämän vaikutusvalta ja mahti sanelivat tämän lakiesityksen. Kansalaisten perusoikeudet jäivät toiseksi.

Effi nosti esiin myös muita lain tyrmistyttäviä heikkouksia:

Toisin sanoen, lain menessä läpi käyttösääntöihin vedoten:
- Taloyhtiöt voisivat seurata, mitä asukkaat tekevät vertaisverkoissa;
- Kirjastot voisivat valvoa asikkaidensa selailutapoja;
- Yliopistot voisivat tutkia VoiP-puhelujen käyttöä jne.

Kimmo Sasin lausunto samaisen artikkelin kainalojutussa on jäänyt kuitenkin liian pienelle huomiolle. Sasi perusteli lain puskemista läpi ilman perustuslain säätämisjärjestystä sillä, että Suomen Perustuslakivaliokunta katsoo työnantajan olevan rinnakkainen kansalainen työntekijään nähden. Siis että yritys, talonyhtiö, kirjasto, koulu tai muu nettiyhteyden yhteisötilaaja on kansalainen!

Tämä avaa todella mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Videoblogi – Rinnakkainen kansalainen

Mitä oikeuksia yrityksille ollaan nyt antamassa?

Kansalaisen oikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus äänestää vaaleissa. Seuraako Perustuslakivaliokunnan kannasta mahdollisuus äänestää sekä yksityiskansalaisena että rinnakkaisena kansalaisena. Kannattaisiko ihmisten perustaa pieniä yritysryppäitä suotuisan vaalituloksen varmistamiseksi?

Kansalaisille kuuluu myös velvollisuuksia. Kaikkien 7-16 vuotiaiden täytyy suorittaa peruskoulu. Startup-yrityksiä odottaa siis taas aakkosten tavaus? Entä määritelläänkö rinnakkaiskansalainen nais- vai miespuoliseksi kansalaiseksi. Naisyhtiöt välttyisivät asevelvollisuuden suorittamiselta. Suomessa yritykset puhuvat kuitenkin niin usein kansallisesta edusta ja sen ajamisesta, että ne tuskin jättäisivät väliin mahdollisuutta suorittaa vuoden mittainen asevelvollisuus toistamiseen.

Rinnakkaiskansalaisuuden kannalta mielenkiintoisin velvollisuus on kuitenkin verojen maksaminen valtiolle. Kansalaisten ja yritysten verotus nimittäin poikkeaa nykymuodossaan toisistaan. Tulisiko yritysverotus poistaa käytöstä vai tulisiko kaikkien kansalaisten siirtyä yritysverotuksen piiriin?

Yksinkertaistettuna muutos johtaisi joko siihen että yritykset alkaisivat maksamaan progressiivista veroa bruttotulosta voiton verotuksen sijaan tai että kansalaiset maksaisivat veroa vain voitosta eli siitä summasta joka jää käteen elinkulujen jälkeen. Perheet saattaisivat saada mahdollisuuden maksaa jäsenilleen osinkoja tulostaan. Näitä osinkoja ei tietenkään verotettaisi mikäli ne olisivat suuruudeltaan alle 9% perheen kokonaisvarallisuudesta. Tätäkö Sasi valiokuntineen ajaa takaa? Epäilen.

Mitä mieltä olet kuuluuko yrityksillä olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kansalaisilla? Onko yrityksille jo annettu joitain kansalaisten oikeuksia?

Rinnakkaiskansalaisuudesta Jaikussa

Lisää Lex-Nokiasta
HukkaJukka: Lex Nokia vielä kerran
Kemppinen: Perustuslakivaliokunnalle
Internet on Mobiili: Lex Nokiasta
Anna Mikkola: Lex Nokia menossa läpi mukana lista edustajista joita tulisi kannustaa
vaiheinen: Perustuslaki ja salaliittoteorioita
Soininvaara: Olettaako Nokia insinöörejään tyhmiksi vai laiskoiksi?

Kerro ystäville:
  • Facebook
  • Twitter
  • del.icio.us

Tämä postattiin Saturday, November 29th, 2008 klo 14:40 aihepiiriin politiikka, yhteiskunta. Voit seurata tämän postauksen kommentteja tilaamalla sen RSS 2.0 syötteen. Voit kirjoittaa juttuun kommentin, tai linkittää sen omalle sivullesi.

Lisää kirjoituksia samoista aiheista:

  • Vähän hämäräksi jää, mitä Sasi p-valiokuntineen tuolla rinnakkaisella kansalaisella tarkoittaa. Ehkä se on joku sellainen olento, joka elää Rinnakkais-Suomessa? Onhan meillä kyllä lainsäädännössä jo käsite juridinen henkilö, jollainen esim. yritys on. Ei kyllä ihan aukea. Toisaalta on Sasin suusta ennenkin tullut kaikkea sekavaa.

    Mutta se, että (suur)yritykselle nähdään kuuluvan yhä laajempia velvollisuuksia yhteiskunnassa, eli kun puhutaan yrityksen yhteiskuntavastuusta, tarkoittaa sitä, että yrityksen toimintakenttä laajenee myös sinne, missä se ei ennen ole ainakaan avoimesti toiminut, eli politiikkaan (paitsi, että kai ne on patruuna-aikaan olleet avoimen poliittisia?). Ongelma on, että yrityksen poliittisesta toimijuudesta ei oikein keskustella. Yritykset vaikuttavat voimakkaasti demokraattiseen yhteiskuntaan ja katsovat sen olevan sekä oikeutensa, että velvollisuutensa, mutta eivät kuitenkaan itse altista hallintoaan demokratian periaatteille. Kansalaisten pitäisi vallata yritykset ja muuttaa niiden hallinto niiden uutta roolia vastaavaksi.
  • Vähän hämäräksi jää, mitä Sasi p-valiokuntineen tuolla rinnakkaisella kansalaisella tarkoittaa. Ehkä se on joku sellainen olento, joka elää Rinnakkais-Suomessa? Onhan meillä kyllä lainsäädännössä jo käsite juridinen henkilö, jollainen esim. yritys on. Ei kyllä ihan aukea. Toisaalta on Sasin suusta ennenkin tullut kaikkea sekavaa.

    Mutta se, että (suur)yritykselle nähdään kuuluvan yhä laajempia velvollisuuksia yhteiskunnassa, eli kun puhutaan yrityksen yhteiskuntavastuusta, tarkoittaa sitä, että yrityksen toimintakenttä laajenee myös sinne, missä se ei ennen ole ainakaan avoimesti toiminut, eli politiikkaan (paitsi, että kai ne on patruuna-aikaan olleet avoimen poliittisia?). Ongelma on, että yrityksen poliittisesta toimijuudesta ei oikein keskustella. Yritykset vaikuttavat voimakkaasti demokraattiseen yhteiskuntaan ja katsovat sen olevan sekä oikeutensa, että velvollisuutensa, mutta eivät kuitenkaan itse altista hallintoaan demokratian periaatteille. Kansalaisten pitäisi vallata yritykset ja muuttaa niiden hallinto niiden uutta roolia vastaavaksi.
  • Totta tuokin. Lobbaus on tosiaan tehokkaampaa toimintaa kuin äänestäminen. Lobbauksessa fokus on tarkempi ja tekemisen sykli tiiviimpi.

    Ajattelin ihan yleisesti ja sinänsä idealistisesti, että lobbaus on uutta tuottamatonta toimintaa. Tietysti lobbaus tuottaa aina jotain muutoksia olemassa oleviin suunnitelmiin, mutta periaatteessa tehokkaammin siihen päästäisiin valistuneiden päättäjien kautta.

    Idea yhteisölobbaamisesta on ihan hyvä. Vaan eikös se soveltuisi sujuvasti ympäristöjärjestöjen toimenkuvaan ja sitähän ne organisaatiot tekevätkin.

    Hmm... tietysti kuvio olisi hieman toinen, jos lobbaaminen tehtäisiinkin ikäänkuin projektina, johon kansalaiset ottaisivat osaa. Organisoituminen olisi selvästi löyhempää kuin perinteisessä järjestömallissa.

    Hieman porkkanamafian tapaan?
  • Hyvä havainto. Sasin ajatus on varsin kaltevalla pinnalla. Idea yrityksistä "kansalaisina" avaisi portit lähes mille tahansa, sillä idena pohjalta yrityksille pitäisi antaa kaikki loputkin ihmisoikeudet.

    Toisesta näkökulmasta katsottuna Sasin idea ei oikeuta Lex Nokiaa, sillä kansalaisen oikeuksiin ei nimenomaisesti kuulu toisten kansalasten vakoileminen. Salakatselu ja kuuntelu on kansalaisilta kriminalisoitu ja tällaisia oikeuksiahan Sasi haluaa yrityksille antaa.

    Siispä. Jos kerran yritys on rinnakkainen yritysten kanssa, niin meidän kansalaisten kaiketi sitten pitää vaatia myös samanlaiset oikeudet kuin yrityksillä on nykyään.

    Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa yritystuet. Kehittelen jonkun kivan kehitysprojektin ja haetaan TEKESiltä rahaa.

    Niin. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin Suomessa ei ole velvollisuus käydä peruskoulua, vaan Suomessa on voimassa "oppivelvollisuus", jonka yleisin hoitamismuoto on peruskoulu. Ainoa tapa se ei ole. Noh... kunhan nyt pääsin taas sanomaan tuon:-)
  • Ei tosiaan pidä nähdä eroa siinä annetaanko poliiseja suuremmat valtuudet kansalaisille vai yrityksille. Perustuslakivaliokunta ei ole selvästi pohtinut asiaa perusteellisesti vaan etsinyt teknisen kikan jolla laki saadaan tuupattua läpi, ihan noin "kansallisen edun" nimissä.

    Ajoin takaa juuri samaa pointtia, eli mikäli yrityksille annetaan kansalaisten oikeuksia niin kansalaisten kuuluu saada tällöin yritysten oikeuksia.

    Yritykset voisi toki opettaa lukemaan myös kotiopetuksessa, totta. Konsernin keskusjohto voisi toimia äitinä joka auttaa keskijohtoa tavaamaan.
  • Totta. Sasin kommentit viittaavat juuri tuohon teollisuuden maaksi siirtymiseksi. Kansalaisten oikeudet ovat olleet muutenkin johdonmukaisen murentamisen alla viime vuodet.

    Toisaalta tällaisissa asioissa lobbaus on yhteiskunnallisesti katsottuna tyhjäkäyntiä. Valistuneiden päättäjien pitäisi ymmärtää ero ja tehdä järkeviä päätöksiä itse.

    Ehkäpä eduskuntakin pitäisi sitten rinnastaa kansalaiseen ja pistää lukemisen oppiin lukkarin ankaran katseen alle:-)

    Hmm... hieman off topic, mutta itseasiassa lobbaus on turhaa energiankulutusta. Se ei aidosti tuota mitään arvoa, vaan toistelee joiden intressiryhmien etuja. Se samassa mielessä tyhjäkäyntiä kuin kaikkien asioiden vatvominen juristien voimalla oikeussaleissa. Voitot hupenevat vain oikeuskuluihin.
  • Ei kai lobbausta voi katsoa tyhjäkäynniksi jos sillä ollaan saamassa ihan oma laki aikaiseksi. Lobbaus on nykyisin huomattavasti tehokkaampi tapa vaikuttaa polittisiin päätöksiin kuin äänestäminen. Yritykset hyödyntävät tätä oikeutta tehokkaammin kuin kansalaiset ja tämä näkyy päätöksissä.

    Lobbauksesta voidaan tehdä kuitenkin tasapuoisempaa lisäämällä läpinäkyvyyttä avoimien lobbaustapaamisaikataulujen muodossa tai vaikkapa avoimen vaalirahoituslain kautta.

    Niin ja ne valistuneet päättäjät :) Lukkari voisi olla paikallaan sanon minä.
  • Hmmm...ihmisten kannattaisi itseasiassa kerätä rahat kokoon ja palkata olemassaolevia ajettavan aiheen parissa toimivia järjestöjä, yhdistyksiä tai muita asiantuntijaorganisaatioita lobbaamaan tavoitteita urakkarahoituksella.

    Milllin näemme Suomen ensimmäisen yhteisölobbauksen?
blog comments powered by Disqus

Trackbacks

Switch to our mobile site