Maksat maataloustukea noin 500 € vuodessa
International Herald Tribune ja New York Times selvittivät viime viikolla EU:n maataloustukien kohdentumista European Subsidies Stray From the Farm artikkelissa. Kenellekään ei tullut yllätyksenä, että rahaa valuu kuninkaallisille ja muille suurtilallisille, alkoholinvalmistajille, asvaltointiyhtiöille ja globaaleille suuryrityksille.
Myös Hesari kirjoitti selvityksen jo tiedossa olleesta populistisesta osasta otsikolla EU:n maataloustukea virtaa suuryrityksille. Suomessa on tabu kirjoittaa artikkelin mielenkiintoisemmasta osasta eli koko tukijärjestelmän mielekkyydestä.
Yli puolet EU:n koko budjetista koostuu maataloustuista. Vuosittain 53 miljardia EU kansalaisilta veroilla kerättyä euroa siirtyy maataloustukijärjestelmään. Nämä maataloustuet maksetaan pääosin maanviljelijöille mutta osa verovaroista päätyy suuryrityksille, asvattifirmoille ja Englannin kuningattarelle. EU:n maataloustukijärjestelmä on maailman suurin. Se on neljä kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen vastaava.
Harald von Witzke, professor of agricultural economics at the Humboldt University of Berlin, argues that the system has become more bewildering, and in some sense has lost its bearings.
“Justification for it keeps on changing,” Mr. von Witzke said of the subsidy program. “First they said it was compensation for reducing support for prices, then they said it was to pay for the competitive disadvantage of high European environmental and animal welfare standards. They are now changing the argument again and saying that this is social policy, though the problem with that is that the big guys don’t need it.”
He added: “I think we need a complete review of the Common Agricultural Policy, including whether farmers should be subsidized at all.”
Länsimaiden maataloustuet ja elintarvikkeiden vietituet ovat eräs suurin este köyhimpien maiden kehitykselle, siis este köyhyyden poistolle, mikä on yksi tärkeimpiä Suomenkin allekirjoittamia YK:n vuosituhattavoitteita.
Länsimaat kuten EU kerää kansalaisiltaan veroa jotta se voisi maksaa maanviljelijöille elintarvikkeista lisähintaa. Tätä ruokaa jota ei ilman lisärahaa kannattaisi tuottaa viedään köyhiin maihin. Kehitysmaiden maanviljelijöiden on mahdotonta kilpailla EU:n ja Yhdysvaltojen tukeman halvan dumppausruuan kanssa ja he muuttavat nopeasti kasvaviin slummeihin suurkaupunkien laidalle.
Viime vuonna ruoan maailmanmarkkinahinta nousi nopeasti. Puhuttiin ruokakriisistä. Köyhät valtiot ovat riippuvaisia tuontiruuasta koska maataloustuettu tuontiruoka on tappanut niiden oman maaseudun. Valtioilta loppuu rahat kun tuontiruuan hinta ja öljyn hinta nousevat samanaikaisesti. Ja koska tuontiruoka on ajanut maanviljelijät kaupunkeihin ei tuontiruokaa voida korvata kotimaisella tuotannolla.
“Individual families are paying double for their food — one for their higher prices in the stores and then for the taxes that they pay out for subsidies,” said Stefan Tangermann, an agricultural economist.
No kuinka paljon minä maksan tästä markkinoiden vääristelystä ja köyhyyden ylläpidosta?
Suomen Valtion talousarvion 2009 mukaan Suomi maksaa EU:lle tänä vuonna 1 771 000 000 euroa. Oletetaan varovasti, että vain puolet tästä käytetään maataloustukiin. Jokainen suomalainen maksaa siis maataloustukia verojen ja muiden maksujen muodossa vuosittain 166 euroa. Melkoinen paukku kukkarolle kun vertaa sitä esimerkiksi tv-lupakeskustelun (224,3 euroa) kiivauteen.
Tähän 166 euroon tulee lisätä keinotekoisesti muuta maailmaa korkeammalla pidettävän ruoanhinnan aiheuttama lisälasku kuluttajalle. Eurooppalaisten ruoka on noin 15-25% maailmanmarkkinahintoja kalliimpaa. Meidän perheellä menee kuukaudessa ruokaan arviolta noin 500 euroa. Tästä maataloustukien osuus on siis noin 100 euroa. Vuodessa se tekee 1200 euroa.
Meidän nelihenkinen perhe maksaa siis maataloustukia (166*4)+1200= 1864 euroa vuodessa. Yhtä suomalaista kohden maksu on noin 466 euroa maataloustukia vuodessa.
Jos ihminen saa palkkaa 2000 euroa kuussa, hän tekee vuodessa viikon töitä kustantaakseen maataloustukijärjestelmää. Keksisitkö tälle rahalle tai ajalle muuta käyttöä?
Inhottavinta järjestelmässä on se, että myös tuensaajat, maanviljelijät, joutuvat kärsimään siitä. Ei arvokasta työtä (onko tärkeämpää työtä kuin ruoankasvatus?) tekevä ihminen halua elää tuen varassa. Onneksi EU on uudistamassa maailmaa monimutkaistavaa ja sen ruokaturvaa vaarantavaa tukiviidakkoaan ja toivottavasti Suomessa on taas pian mahdollista elää ruoantuotannolla. Maailmanmarkkinoilla suomalaisen elintarvikesektorin kilpailuvaltiksi ei riitä paketinkylkeen lätkäisty suomenlippu vaan tuotannon täytyy olla vastuullista ja ympäristöystävällistä.
Lisää asiasta:
- Farmsubsidy.org
- Common Agricultural Policy-Wikipedia
- 2007–2008 world food price crisis-Wikipedia
- Ruoan hinta kallistuu Suomessa EU:n ennätystahtia
- Ruuan hinta nousee edelleen
- EU vapauttaa maataloustuotantoa enemmän kilpailulle
