Hesari haluaa että pysyt töissä
Hesarin Kuukausiliite oli tohkeissaan siitä, kuinka joka neljäs meistä suomalaisista kehtaa haluta tehdä vähemmän töitä. Jos olisin Facebookissa niin kommentoisin artikkelia, että siis kreisiä!, kuten Tervetuloa töihin! -jutun toimittaneella Anu Partasella on tapana. Hesarin viesti vähemmästä työstä haaveileville suomalaisille on: olette kohtuuttomia. Olen vahvasti eri mieltä. Hesari on kohtuuton.
Hesari esitti kysymyksen: onko mahdollista, että ihmiset tekisivät vähemmän töitä? Oikea vastaus kysymykseen kuuluu: on mahdollista. Siitä vaan vähentämään työntekoa. Kukaan ei sitä voi kieltää.
Hyvinvointisi ja onnellisuutesi nousee kun käytät suuremman osan elämästäsi asioiden parissa joista sinä nautit sen sijaan, että teet vain asioita joista työnantajasi hyötyy. Kun elämään saa oikeata sisältöä, joka tuottaa kestävää onnea niin palkan aleneminen ei haittaa. Kuluttamisen tuoma pikamielihyvä on pian turhaa, eikä toimittajan kaverin 3500 euron kuukausiliksalle ole tarvetta.
Hesari haluaa, että pysyt töissä viisi päivää viikossa, jotta valtio voi kerätä osan palkastasi. Palkkaa taas täytyy kerätä, koska valtio haluaa tuottaa palveluita, kuten suurempia ja suurempia koululuokkia, entistä leikatumpia terveyspalveluita, verorahoilla tuettua sianlihaa, leveämpiä moottoriteitä, doupatumpia vanhuksia sekä NATO-yhteensopivia teini-ikäisiä ja aseita.
Hesari ei kyseenalaista sitä, tuleeko valtion tuottaa suomalaisille kaikkia näitä palveluita. Verorahoja käytetään paikoin moraalisesti väärin, ja osalla tuotetaan palveluita jotka kansalaiset tuottivat ennen yhdessä. Nykyisin ihmisillä ei ole aikaa hoitaa yhteisön lapsia, kunnostaa ulkoilualueita tai sopia riitatilanteita, koska kaikki aika kuluu palkkatöissä tai kaupassa, josta etsitään kadonnutta sisältöä elämään. Se kadonnut sisältö on juuri palkkatyön estämä yhdessä tekeminen. Tekeminen jonka valtio on ominut itselleen.
Yhteisöjen itse tuottamat palvelut nostaisivat ja ylläpitäisivät ihmisten hyvinvointia sekä asukkaiden niiden tuottamiseen osallistuessa, että heidän niitä käyttäessä. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat esimerkiksi lastenhoito, koulu ja ulkoalueiden kunnossapito, juhlat, päätöksenteko, aluebudjetointi, konflitien ratkaisu jne. Isovanhemmat taas voidaan yhä nähdä osana perhettä ja yhteisöä, eikä laitoksiin sysättävinä tuottamattomina taakkoina. Julkisiin palveluihin liittyvää ajatusmaailmaansa voi tuulettaa lisää WWF:n Onnellisuuspoliittisella manifestilla.
Oletetaan Hesarin mieliksi, että valtion tulee tuottaa kaikki kiva tekeminen, jotta meille ei jää muuta tekemistä kuin työ, kuluttaminen ja body-pumppi. Voisimmeko siinä tapauksessa tehdä nykyistä vähemmän töitä? Kyllä voisimme, kuten Hesarin jutussakin käy ilmi.
“voidaan kyllä ajatella, että tehdään vähemmän töitä mutta siitä huolimatta tuotetaan hyvinvointipalveluita enemmän”.
Siis vähemmän töitä ja enemmän valtion tuottamia palveluita! Mahtavaa, mutta miksi poliitikot eivät sitten halua nostaa kansalaisten hyvinvointia vähentämällä työaikaa, mahdollistamalla yhteisöpalveluiden tuottamisen lisääntyneellä vapaa-ajalla ja tuottamalla kansalaisille lisäksi muita julkisia palveluita?
Koska rikkaat eivät halua maksaa veroja.
“Kiander ei kuitenkaan pidä varallisuuden uusjakoa tai verojen korotusta kovin realistisina tulevaisuudennäkyminä.”
Hesari ei hämmästele tai kyseenalaista miksi rikkaimman kymmenyksen miellyttäminen on tärkeämpää kuin 90% suomalaisten hyvinvointi. Hesarin mielestä asia on itsestäänselvyys, ja haluaa kertoa asian lukijoilleen sellaisena, jotta tuo tulevaisuudennäkymä myös pysyisi epärealistisena.
Hesari siis haluaa, että käytät elämäsi töissä, jotta rikkaiden ei tarvitsisi maksaa veroja. Tai toisin sanoen: teet yhä niin paljon töitä jotta rikkaat rikastuisivat.
Joka neljäs meistä ei halua tuhlata elämäänsä rikkaiden vuoksi. Joka neljäs suomalainen haluaa runsaamman, mielekkäämmän ja onnellisemman elämän. Tee siis vähemmän töitä jos siltä tuntuu.
Silmiinpistävämpää viimeaikoina kuin köyhimpien jääminen kelkasta on rikkaimpien näyttävä irtiotto. Kyse ei ole palkkaerojen kasvusta vaan superrikkaita suosivista verotuksen muutoksista – pääomatulojen kovin lempeästä verokohtelusta – ja ennen kaikkea pääomatulojen osuuden kasvusta.Tuloerojen kasvu – Soininvaara
Peruutin Sunnuntai-hesarin tilauksen.
Kuva (c)ohtuudella cutrepunx
