<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta &#187; ateneum</title>
	<atom:link href="http://metsamies.com/blog/tag/ateneum/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://metsamies.com/blog</link>
	<description>seikkailuja todellisuuden ja netin rajapinnoilla</description>
	<lastBuildDate>Wed, 21 Jul 2010 23:46:07 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<item>
		<title>Keskipäivä Ateneumissa &#8211; osa 2 Asian ytimessä</title>
		<link>http://metsamies.com/blog/2009/11/keskipaiva-ateneumissa-osa-2-asian-ytimessa/</link>
		<comments>http://metsamies.com/blog/2009/11/keskipaiva-ateneumissa-osa-2-asian-ytimessa/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 14 Nov 2009 12:44:45 +0000</pubDate>
		<dc:creator>sampsa</dc:creator>
				<category><![CDATA[arvostelu]]></category>
		<category><![CDATA[kaupunki]]></category>
		<category><![CDATA[ateneum]]></category>
		<category><![CDATA[helsinki]]></category>
		<category><![CDATA[hidas]]></category>
		<category><![CDATA[hitaus]]></category>
		<category><![CDATA[joutilaisuus]]></category>
		<category><![CDATA[loma]]></category>
		<category><![CDATA[pablo]]></category>
		<category><![CDATA[picasso]]></category>
		<category><![CDATA[slow]]></category>
		<category><![CDATA[taide]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://metsamies.com/blog/?p=654</guid>
		<description><![CDATA[
Keskipäivän vietto Ateneumissa jatkuu. Viime postauksessa ihastelimme Ateneumin ulkonäköä ja taiteesta maksettavia bonuksia.
Tarjoilijat täyttivät kahvilassa buffeen salaattipöytää. Linja-autokuski hauskuutti ravintolapäällikköä. Luin Daixin kirjaa Picassosta kahvin ääressä.
Viime vuosisadan ensimmäisinä vuosina Pablo asui vuorotellen Pariisissa ja Barselonassa. Vuodet olivat Pablon kurjimmat. Hän kärsi kylmyydestä ja pohti elämän mielekkyyttä. Tauluille tämä tunnelma välittyi kylmän sinisenä.
&#8220;Hän tarkkailee sinisen eri [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://lehtokotilo.blogspot.com/2009/10/antakaa-minulle-museo-niin-mina-taytan.html"><img class="alignnone" title="jacqueline with crossed arms_picasso" src="http://4.bp.blogspot.com/_Q7GsJ7ElgpM/SsZExM_z7uI/AAAAAAAABQQ/-r2pqgMbgCk/s400/picasso1.jpg" alt="" width="343" height="451" /></a></p>
<p><a href="http://metsamies.com/blog/tag/ateneum">Keskipäivän vietto Ateneumissa</a> jatkuu. <a href="http://metsamies.com/blog/2009/11/keskipaiva-ateneumissa-osa-1-fasadi/">Viime postauksessa</a> ihastelimme Ateneumin ulkonäköä ja taiteesta maksettavia bonuksia.</p>
<p>Tarjoilijat täyttivät kahvilassa buffeen salaattipöytää. Linja-autokuski hauskuutti ravintolapäällikköä. Luin Daixin kirjaa Picassosta kahvin ääressä.</p>
<p>Viime vuosisadan ensimmäisinä vuosina Pablo asui vuorotellen Pariisissa ja Barselonassa. Vuodet olivat Pablon kurjimmat. Hän kärsi kylmyydestä ja pohti elämän mielekkyyttä. Tauluille tämä tunnelma välittyi kylmän sinisenä.</p>
<blockquote><p>&#8220;Hän tarkkailee sinisen eri sävyjä ja käyttää niitä yhä vapaammin. varjot, yö, kurjuus, kaikki on sinistä. Ahdistus on sinistä. Nälkä on sinistä. Hän maalaa sinisiksi kaikki ystävänsä.&#8221;</p></blockquote>
<p>Sinisen kauden huipputyönä pidetään traagista <a href="http://picasso.shsu.edu/index.php?view=ArtworkInfo&amp;OPPID=OPP.04:002">Silittäjätärtä</a>. Naisen luiseva ruumis on painunut työn taakasta kasaan.</p>
<p>Vartijat käyskentelevät Ateneumin aulassa. On helppo kuvitella olevansa <strong>Sean Connery</strong>, joka suunnittelee suurta taideryöstöä. Sean esittää lukevansa kirjaa tehden samalla muistiinpanoja museon turvajärjestelyistä. Kaadan lasiin lisää vettä ja luen lisää.</p>
<p>Picasson taiteesta puhutaan usein abstraktina. Se ei ole sitä. Abstraktihan on jotain täysin todellisesta maailmasta irroitettua. Taidetta joka ei esitä mitään konkreettista. Pablon työt esittävät aina jotain.</p>
<p>Pablo tutki olioita ja pyrki löytämään niiden ytimen. Mikä tekee oliosta juuri itsensälaisen. Tällainen tutkimusmatka aiheutti aikanaan suurta kohua. Kuinka joku saattoi kuvata naiset kuten Pablo kuuluisassa <a href="https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/klassikot/materiaalit/picasso">Avignonin naiset</a> maalauksessaan.</p>
<p>Pablo otti vaikutteita afrikkalaisista naamioista ja kehitti naamiotaiteilijoiden tyyliä eteenpäin. Avignon on muuten Barselonassa sijaitseva <strong>huorakatu. </strong>Maalauksen naiset keikistelevät kadun ikkunoissa.</p>
<p><a href="http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Picasso+porno+ja++vikuroiva+teoria/HS20070916SI1KU021zp"><img class="alignnone" title="avignonin_naiset_pablo_picasso" src="http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135230323884.jpeg" alt="" width="366" height="380" /></a></p>
<p>Picasso yksinkertaisti olioita yhä enemmän. Pablon kubismissa yksinkertaistaminen on viety huippuunsa. <a href="http://picasso.shsu.edu/index.php?view=ArtworkDisplay&amp;year=1911&amp;category=painting_collage_relief_sculpture_ceramic_drawing_watercolor_gouache_pastel_engraving_lithograph">Vuoden 1911 töitä</a> tulee katsella perinteistä taidetta kauemmin. Maalauksen yksityiskohdat muodostavat rauhassa katsellen kuvan esitettävästä asiasta. Olion tärkeimmät ominaisuudet muodostavat olion.</p>
<p>Kollaasien tekeminen on hauskaa. Olemme kaikki leikelleet ja liimailleet piirrustuspaperille kuvia lehdistä. Lapsista kollaasien teko on erityisen hauskaa mutta veikkaan, että me aikuisetkin nauttisimme niiden teosta jos vain uskaltaisimme.</p>
<p>Pablolle kollaasien teko, <em>synteettinen kubismi</em>, oli keino kritisoida maalaustaidetta.</p>
<blockquote><p>&#8220;Mikäli taulu on esine, mikäli muotoja voidaan saada aikaan leikkaamalla, taittamalla ja kokoamalla yhteen erilaisia materiaaleja, niin silloin väritkin voidaan korvata. Esineiden jäljittelemisen sijaan tauluun voidaan siis sijoittaa todellisia esineitä, joilla on aineiden olennainen rakenne&#8230;</p>
<p>Nyt puhkeaa ristiriita aidon todellisuuden ja uudelleen luodun todellisuuden välille. Nyt äkkiä maalaustaide taiteilijan luomistyönä tulee kyseenalaiseksi.&#8221;</p></blockquote>
<p>Pablo kyseenalaisti maalaustaiteen tavan toistaa tuttua tapaa nähdä todellisuus ja näin kuluttaa itsensä loppuun. &#8220;Taiteen kuolema ei riipu kielen kulumisesta vaan siitä, että ei piitata tästä kulumisesta. uutta on kaikkialla sille, joka osaa tarttua siihen.&#8221;</p>
<p>Pablo jatkoi entistä tehokkaampien ja voimakkaampien ilmaisukeinojen etsimistä myöhemmissä töissään. Me fillaristit olemme erityisen vaikuttuneita siitä, kuinka vahvasti Pablo löysi ja yhdisti <a href="http://images.google.com/hosted/life/l?imgurl=d5c34a856b5fc2d8&amp;q=bicycle+source:life&amp;usg=__y_EDE5POFV-C_Y4DYN4-SFTvdRw=&amp;prev=/images%3Fq%3Dbicycle%2Bsource:life%26start%3D147%26ndsp%3D21%26hl%3Den%26sa%3DN">satulan ja stongan</a>. Ne tuovat esiin härän alkukantaisuuden vahvasti.</p>
<p>Ateneumin kahvila alkoi täyttyä lounastajista. Maakuntamatkailijat tilasivat aamukonjakkia. Siirryin näyttelyyn jossa vietin seuraavat kolme tuntia ihaillen erityisesti näitä Pablon töitä:</p>
<ul>
<li><a href="http://www.mandatumlife.fi/public/sbd/hs.nsf/sivut/25b86aed5bb961d2c225765d0022579b">La Celestine</a>, Pablon naapuri vanha yksisilmäinen parittajaeukko.</li>
<li>Omakuva</li>
<li>Viiksiniekka</li>
<li><a href="http://picasso.shsu.edu/index.php?view=ArtworkInfo&amp;OPPID=OPP.11:110">Mies ja kitara</a></li>
<li>Tutkielma</li>
<li>Paulo harlekiinina</li>
<li>Härkätaistelu</li>
<li><a href="http://picasso.shsu.edu/index.php?view=ArtworkInfo&amp;OPPID=OPP.33:001">Härkätaistelu Toreron kuolema</a></li>
<li>Olkihattu ja sinisiä lehviä</li>
<li>Marie-Theresen muotokuva</li>
<li>Mies ja lammas</li>
<li><a href="http://picasso.shsu.edu/index.php?view=ArtworkInfo&amp;OPPID=OPP.54:030">Sylvetten muotokuva</a></li>
<li>Näytäntö: rakkaus uskaltautuu naisten luo</li>
<li>Jacqueline kädet ristissä</li>
</ul>
<p>Painoin pipon päähän ja työnsin Ateneumin ulko-oven auki. Astuin harmaaseen Helsinkiin. Olo oli rentoutunut ja rauhallinen. Pablon lumo säilyi vielä muutaman tunnin. <em>Tuokin kerjäläinen mielenkiintoisine kasvoineen sopisi maalauksen aiheeksi.</em></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://metsamies.com/blog/2009/11/keskipaiva-ateneumissa-osa-2-asian-ytimessa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Keskipäivä Ateneumissa &#8211; osa 1 Fasadi</title>
		<link>http://metsamies.com/blog/2009/11/keskipaiva-ateneumissa-osa-1-fasadi/</link>
		<comments>http://metsamies.com/blog/2009/11/keskipaiva-ateneumissa-osa-1-fasadi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 06 Nov 2009 13:29:05 +0000</pubDate>
		<dc:creator>sampsa</dc:creator>
				<category><![CDATA[arvostelu]]></category>
		<category><![CDATA[kaupunki]]></category>
		<category><![CDATA[kulutus]]></category>
		<category><![CDATA[arkkitehtuuri]]></category>
		<category><![CDATA[ateneum]]></category>
		<category><![CDATA[helsinki]]></category>
		<category><![CDATA[kauneus]]></category>
		<category><![CDATA[loma]]></category>
		<category><![CDATA[pablo]]></category>
		<category><![CDATA[picasso]]></category>
		<category><![CDATA[suomi]]></category>
		<category><![CDATA[taide]]></category>
		<category><![CDATA[yhteiskunta]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://metsamies.com/blog/?p=643</guid>
		<description><![CDATA[
Minulle on suositeltu runouden lukemista. Syy tähän kehotukseen on yltiöpäinen loogisuuteni ja kaiken järkiperäinen pureksinta. Minun tulisi kuulemma oppia tuntemaan kauneutta analysoimatta sitä. Olen päättänyt yrittää. Aloitan kauneuden maailmaan tutustumisen Pablo Picasson näyttelystä Ateneumissa.
Vietin rauhalliset neljä keskipäivän tuntia tutkien Pablon töitä. Mutta ennen kuin pääsen kertomaan niistä, kerron talosta jossa taideteokset ovat. Lapset ymmärtävät meitä [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://www.flickr.com/photos/sampsak/4079676581/"><img class="alignnone" src="http://farm3.static.flickr.com/2748/4079676581_3652c09cae.jpg" alt="" width="300" height="452" /></a></p>
<p>Minulle on suositeltu runouden lukemista. Syy tähän kehotukseen on yltiöpäinen loogisuuteni ja kaiken järkiperäinen pureksinta. Minun tulisi kuulemma oppia tuntemaan kauneutta analysoimatta sitä. Olen päättänyt yrittää. Aloitan kauneuden maailmaan tutustumisen Pablo Picasson näyttelystä Ateneumissa.</p>
<p>Vietin rauhalliset neljä keskipäivän tuntia tutkien Pablon töitä. Mutta ennen kuin pääsen kertomaan niistä, kerron talosta jossa taideteokset ovat. Lapset ymmärtävät meitä aikuisia paremmin, että joskus (useinkin) lahjapaketti on hienompi kuin itse paketin sisältö.</p>
<p>Ateneum päivystää tuulisen Rautatietorin laidalla Pohjois-Helsingin bussien rapojen roiskeessa. Ihmiset kiirehtivät sen ohi matkalla lounaalle tai yliopistolle. Katseet tarkkaavat eri suunnista kiihdyttävien autojen liikkeitä, sillä onhan kyseessä yksi Suomen hengenvaarallisimmista paikoista.</p>
<p>Pysähdyin Rautatietorin laidalle Ateneumia vastapäätä. Annoin katseen kohota <a href="http://www.flickr.com/photos/sampsak/4079677923/">fasadin yksityiskohtia tutkien</a> yhä ylemmäs. Päätykolmion jumalatarta ja yksityiskohtia oli vaikea erottaa.</p>
<p><strong>Rakennus</strong></p>
<p>Ateneum on pyhitetty kuvataiteille. Aikansa johtava arkkitehti Theodor Höjer suunnitteli 1887 valmistuneen uusrenesanssia edustavan Ateneumin. Renensanssi oli se aika kun Eurooppa kaivoi antiikin ihanteet esiin keskiajan jälkeen.</p>
<p>Monet Theodorin töistä ovat helsinkiläisille <a href="http://www.korttelit.fi/arkkitehti.php/id/12">tuttuja taloja</a> kuten Kämp ja Skohan talo &#8211; eiku -  <a href="http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=13822">Skohan talo</a> purettiin makkaratyyliä edustavan makkaratalon tieltä. Myös Theon suunnittelemaa <a href="http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=15996">Norrmenin linnaa</a>, jossa liittoutuneiden valvontakomissiokin piti pytinkiä, pidettiin edistyksellisellä 60-luvulla aivan liian kauniina ja se korvattiin lutherilaista logiikkaa ja funktiota edustavalla sokerikuutiotyylisellä Stora Enson pääkonttorilla.</p>
<p><strong>Fasadi</strong></p>
<p><strong><a href="http://www.flickr.com/photos/sampsak/4079679355/"><img class="alignnone" src="http://farm3.static.flickr.com/2684/4079679355_5f2cefa26b.jpg" alt="" width="452" height="300" /></a><br />
</strong></p>
<p>Pääovien yläpuolella olevat suuret rintakuvat esittävät kolmea taiteilijaa: arkkitehti <a title="Donato Bramante" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Donato_Bramante">Donato Bramantenia</a>, taidemaalari <a title="Rafael" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Rafael">Rafaelia</a> ja kuvanveistäjä <a title="Feidias" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Feidias">Feidiaania</a>. He katselevat Aleksis Kiveä tuimasti.</p>
<p>Fasadin suuren kaari-ikkunan molemmin puolin seisoo karyatideja. Karyatidi tarkoittaa naistolppaa. Diivammin sanottuna naishahmoista patsasta, joka kannattelee rakennuksen palkistoa pylvään tavoin. Miksi nykyään tehdään vain tolppia?</p>
<p>Fasadin huipulla, päätykolmiossa, taiteen jumalatar siunaa eri taiteenalojen tuotteita. Jumalatar ja fasadin muut veistokset ovat suomalaisen kuvanveiston isän Carl Eneas Sjöstrandin taidonnäytteitä. Carl syntyi Ruotsissa, mutta vaikutti ja opetti 1800-luvun lopulla yli 40 vuoden ajan Suomessa. Tiedätkö muita taiteilijoita jotka voisivat sanoa saaneensa III palkinnon Aleksanteri II:n patsaskilpailussa vuonna 1884. En minäkään.</p>
<p>Liikenteen pauhusta katseensa nostava ohikulkija huomaa julkisivussa myös muita veistoksia. Nämä 16 Ville Valgrenin muovaamaa korkokuvaa esittävät joukkoa eri alojen taiteilijoita. Joukosta voi löytää mm. Rembrandtin, Michelangelon ja Engelin.</p>
<p>Paketti jossa Pablon työt ovat nähtävillä on upea. Avasin raskaat puuovet ja siirryin museoon.</p>
<p><strong>Onko taide parempaa kun siitä saa bonuksia?</strong></p>
<p>Minulla oli runsaasti aikaa. Kävin ostamassa lipun ja jätin takin ja laukun naulaan. Uusrenesanssisen museon lipunmyyjä kysyi S-etukorttia. Asiakasomistaja säästää Pablo Picasson töitä kuluttaessaan kaksi euroa tuleviin jauhelihaostoksiin. Melko brutaali osoitus nykykulttuurista.</p>
<p>Kummastelin myyjälle, että saako Pablo Picassostakin nykyään bonusta. Myyjä oli asiasta ylpeä ja kehui näin olleen jo jonkin aikaa. &#8211; Picasson näyttelystä saa kaksi kertaa enemmän alennusta kuin muista näyttelyistä. Olin iloinen, että myyjätär oli ylpeä työstään ja siirryin kahvioon lukemaan loppuun Daixin kirjan Picasson elämästä ja taiteesta.Tiesitkö, että Pabloa voidaan pitää yksinkertaistamisen mestarina, esineiden syvimmän olemuksen tutkijana? Siitä lisää myöhemmin.</p>
<p>Kuten tästäkin postauksesta huomaatte tarvitsen vielä harjoitusta taiteen kauneudessa kylpemiseen. Minulla on yhä paha tapa kaivaa esiin lisätietoa jolla saan taiteeseen lisäarvoa. Tieto tekee taiteen minulle arvokkaaksi. Pirun tieto! Sen pitäisi olla kauneus tai taiteen herättämät tunteet jotka jyrää!</p>
<p>Jatkan harjoituksia.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://metsamies.com/blog/2009/11/keskipaiva-ateneumissa-osa-1-fasadi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
