Viime viikko oli mielenkiintoinen. Aloitin viikon YLEX:n haastattelulla kahvin tuotannon ympäristövaikutuksista ja siitä kuinka me vannoutuneet kahvin ystävät voimme pienentää omaa vaikutustamme etelän tuotantoalueiden ympäristöön.

Itse juon nykyisin herkullista Reko-kahvia jota pakkaan aamuisin termosmukiin työmatkan herkuksi. Kulutusmaito kruunaa hyvän kahvin.

Tiistai-iltana vedin Pohjois-Haaga seuran keskustelutilaisuuden. Aiheena oli aluefoorumitoiminta.

Aluefoorumitoiminnan tavoitteena on saada positiivinen kehityskierre käyntiin kaupunginosassa. Aluefoorumi kerää yhteen alueen kehittämisestä kiinnostuneita: aktiivisia asukkaita, taloyhtiöiden edustajia, yrittäjiä, yhdistyksiä ja virkamiehiä sekä kunkin teeman asiantuntijoita.

Hannu Kurki Maunula seurasta, Kaarina Hughes Etelä-Haagasta ja Mikko Virkamäki Kotialue Oystä esittelivät pohjois-haagalaisille ja lassilalaisille toiminnan periaatteita, antoivat käytännön vinkkejä ja kannustivat meitä aloittamaan foorumit myös Pohjois-Haagassa.

Pohjois-Haagan aluefoorumit alkavat ensivuoden alussa. Tilaisuuteen osallistujat jättivät melkoisen määrän kiinnostavia kehitysaiheita tulevien foorumeiden asialistoille. Alan puuhata näiden aiheiden varaan tulevia keskustelutilaisuuksia alustajineen. Tilaisuuden jälkeen pidettiin vielä Pohjois-Haaga seuran syyskokous jossa minut valittiin johtokunnan jäseneksi. Se miten olen tähän päätynyt on luettavissa Sometun Sosiaalinen media osana yhteisöä ryhmän keskusteluista.

Videoin keskustelutilaisuuden esitykset ja latasin ne kotimaiseen Floobs-videopalveluun. Esitykset ja videot on katseltavissa Pohjois-Haagan kotisivuilla.

Keskiviikkona kävin Pikku-Parlamentissa esittelemässä Ulkoasiainvaliokunnalle WWF Suomen lausunnon biopolttoainetuotannon ja ruokakriisin syistä. Kirjoitin aiheesta lokakuussa.

Viimeaikainen raaka-ainehintojen romahdus viittaa siihen, että ruoanhinnan nopea kohoaminen viimeisen kahden vuoden aikana johtui pääasiassa markkinaspekulaatiosta. Sijoittajat siirsivät rahojaan osakkeista raaka-ainefutuureihin ja optioihin. Esimerkiksi maissin hinta on pudonnut yli 50% kesän huippuhinnasta vaikka sen kysyntä bioetanoliksi ei ole muuttunut. Talouskupla siellä toinen täällä. Valiokunta valmistelee ruokakriisistä mietintöä ja kuulee sitä varten asiantuntijoita. Minun lisäkseni paikalla olivat Suomen Pankin ja Ilmatieteenlaitoksen edustajat.

Perjantaina osallistuin enimmäkseen pikkujouluihin.

Kuva: (cc) skrubu

FAO, YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö julkaisi eilen vuosittaisen maatalousraporttinsa. Tänä vuonna raportin teemana on biopolttoaineet. FAO kokoaa raportissa viimeaikaisia tutkimuksia ja arvioi mm. biopolttoaineiden käytön edistämiseksi käytettyjä politiikkoja, tuotannon ympäristövaikutuksia ja tuotannon vaikutuksia elintarvikemarkkinoihin.

Tarjosin viime kesäkuussa lehdille vieraskynäkirjoitusta ruoanhintojen nousun syistä ja biopolttoaineista. Tekstiä ei tuolloin julkaistu mutta tässä muutamia ajatuksia aiheesta.

Suurimmat syyt ruokakriisiin ovat IATP:n mukaan pitkään jatkuneet teollisuusmaiden maatalous- ja vientituet, jotka laskivat maataloustuotteiden hintoja vuosikymmenien ajan. Maatalouteen ei investoitu eikä menetelmiä kehitetty huonon kannattavuuden vuoksi. Matalien hintojen vallitessa kehittyvien maiden viljelijöillä ei ollut varaa parempiin viljelymenetelmiin ja pellot köyhtyvät joutomaiksi. YK katsoo viljelymaiden köyhtymisen erääksi vakavimmista ympäristöuhista. Noin 40% maapallon viljelyalasta on köyhtynyttä.

Maatalousvaltaisten köyhien maiden vientitulot laskivat markkinahintojen mukana ja samanaikainen länsimaiden harjoittama ruuandumppaus ajoi kehittyvien maiden viljelijät pois markkinoilta. Yhä pienenevästä budjetista täytyi käyttää yhä suurempi osa ruuan maahantuontiin. Tämä ruokakriisin rakenteellinen syy on ollut tiedossa jo kauan.

Mikä sitten laukaisi ruokakriisin juuri nyt? Eräs tärkeä syy on maissin markkinahinnan nopea kohoaminen, joka nosti nopeasti myös muiden karjanrehujen hintaa. USA nostitukiaisten vauhdittamana maissietanolin tuotantomäärät räjähdysmäistä vauhtia. Noin 95% maailman biopolttoainetuotannosta on juuri yhdysvaltalaista maissietanolia joka sattuu olemaan myös tehottomin päästöjen vähentämisessä. Maissin halpavienti esim. Meksikoon loppui kuin seinään. Yhdysvaltalaiset viljelijät siirtyivät soijanviljelystä maissin viljelyyn mikä nosti soijan hintaa. Amatson alkoi tuhoutua kiihtyvällä vauhdilla kun brasilialaiset raivasivat nyt kannattavaa soijapeltoa sademetsiin.

Öljyn hinta nousi samanaikaisesti, mikä lisäsi tuotannonkustannuksia. Huonot satovuodet, vientikiellot ja markkinakeinottelu pahensivat erityisesti riisin ja vehnän hinnannousua.

Kesäkuussa kirjoittamani teksti loppuu näin:

“Vaikka EU:n [biopolttoaineiden kestävyys-] kriteeristöä on ehdottomasti yhä tiukennettava, pitää WWF EU:n aloitetta hyvänä ensiaskeleena kohti vastuullisuuden edellyttämistä kaikelta maataloustuotannolta. Biopolttoainetuotanto ei saa aiheuttaa haittaa luonnolle tai ihmisille. WWF katsoo, että samaa vastuullisuutta tulee vaatia kaikelta biomassan tuotannolta. Luonto kärsii kestämättömästä viljelystä biomassan loppukäytöstä riippumatta. Laajamittainen ja nopea bioenergiatuotannon kasvu on ollut eräs tekijä ruoan hintojen nousulle ja muodostanut uuden vakavan uhan maailman sademetsille, mutta se ei merkitse sitä, että biopolttoaineiden hallittu ja vastuullinen tuotanto ei voisi vähentää köyhien valtioiden kasvavia öljymenoja, lisätä maatalousinvestointeja kehittyvissä valtioissa ja köyhtyneillä joutomailla, luoda työpaikkoja, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtää jo kehitettyjä vastuullisen tuotannon menetelmiä myös muun maa- ja metsätalouden käyttöön. EU:n tulisi suunnata biopolttoainepolitiikkansa näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Bioenergiasektorin kehitys on herättänyt uuden kiinnostuksen maailman maankäyttöä, maataloutta ja vastuullisia maatalousmenetelmiä kohtaan.”

Eilen julkaisemassaan kattavassa raportissa FAO kehoittaa:

“Biofuel policies and subsidies should be urgently reviewed in order to preserve the goal of world food security, protect poor farmers, promote broad-based rural development and ensure environmental sustainability”

Paras tapa vähentää liikenteen päästöjä on tietenkin liikenteen vähentäminen eri keinoin ja sähköistäminenkin auttaa. Lisää juttua aiheesta WWF:n sivuilla täällä ja täällä sekä tietenkin blogissani voi lukea lisää biopolttoaineista ja maataloudesta.

Kommentit aiheesta ovat enemmän kuin tervetulleita.

Vaimolle kerrottiin viime viikolla neuvolassa, että vauva on valmis. Sen ajan minkä vauva vielä viihtyy massussa käytetään pulskistumiseen. Aion pitää kahden viikon isyysloman heti vauvan synnyttyä. Töissä synnytyksen odottelu aiheuttaa lievää deadline-stressiä. Kiireisimmät työt täytyy saada tehtyä ennen kuin pikku herra/neiti parkaisee.

Torstaina kävin Kuntamarkkinoilla WWF:n Ilmastotiimin vierailevana tähtenä kuuntelemassa Päättäjien ilmastopaneelia. Olin yllättynyt ympäristöministeri Lehtomäen jämäkästä alustuksesta. Hän vaati mm. vallankumouksellisia harppauksia suomalaiselta yhteiskunnalta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Itse paneeli oli lievä pettymys, koska puheenjohtaja kielsi keskustelun yhdyskuntarakenteesta.

Samaan aikaan kun istuin Kuntatalolla, EU:n Teollisuus-valiokunta äänesti Uusiutuvan energian direktiivistä. Kirjoitin kesäkuussa voitonriemuisissa tunnelmissa Ympäristövaliokunnan äänestystuloksesta. Teollisuus-valiokunnan äänestys on painoarvoltaan Ympäristö-valiokuntaa tärkeämpi ja parlamentaarikot tulevat todennäköisesti äänestämään pitkälti sen tulosten perusteella itse direktiivin hyväksymisestä. Sopii äänestääkin, sillä pienellä lisäyksellä voisin itsekin allekirjoittaa sen.

Olen tehnyt töitä biopolttoaineiden kestävyyskriteereiden kiristämiseksi ja laajentamiseksi. Teollisuus-valiokunta äänesti lähes täydellisesti WWF:n kantojen mukaisesti.

Kriteeristöön jäi vain yksi suuri heikkous. Siinä esitetty kiellettyjen tuotantoalueiden lista on yhä puutteellinen, sen olettaessa arvokkaat alueet joko jo suojelluiksi, metsiksi tai hiilirikkaiksi alueiksi kuten luonnontilaisiksi soiksi. Monet meistä ovat tillittäneet Avaraa Luontoa heinikko- ja savannialueiden luontoa ihaillen. Toivottavasti myös luonnontilaiset lajirikkaat ruohikot huomioidaan vielä kriteeristössä. Brasilia näkee monimuotoisuutta pursuavat cerrado-savannit laiskana pääomana johon ruokosokeriplantaaseja laajennetaankin  aggressiivisesti. Huh, ruohikkoalueet tulivatkin kiellettyjen alueiden piiriin: “biologisesti erityisen monimuotoinen laidunmaa, eli lajirikas, lannoittamaton ja pilaantumaton ruohoalue.” Mahtava juttu! Toivottavasti EU-jäsenmaiden ministerit eivät nyt vesitä hyvää kriteeristöä.

Viikonloppuna nukuin, lajittelin vauvanvaatteita, keräsin porkkanoita, jännitimme uuden perheenjäsenen tuloa ja kävimme Iso-Mummolla leikkimässä 40-luvun puuleluilla ja syömässä pullaa.

Kuva: Cores do Cerrado, CC, Jairo BD

Olen WWF:ssä koko kevään puhunut eri tahoille Suomen ministeriöistä aina IEA:lle, että EU:lla ei ole biopolttoainetavoitetta.

Liikenteen uusiutuvan energian tavoite oli jossain vaiheessa muuttunut “biopolttoainetavoitteeksi” ilman, että direktiiviä laatineet tahot tätä huomasivat.

Hienoa että EU:n energiaministerit myönsivät möhläyksen ja nyt voidaan alkaa tosissaan miettimään kuinka liikenteen päästöjä saadaan tehokkaimmin vähennettyä käyttämällä laajempaa keinovalikoimaa.

“…European Union energy ministers said at an informal meeting Saturday they had been labouring for 18 months under the false impression that an EU plan to fight global warming included an obligation to develop controversial biofuels…The member states realised that the Commission’s plan specifies that 10 percent of transport needs must come from renewable energy, not 10 percent from biofuels…” – AFP

Päivä jatkui yhtä hullaantuneissa tunnelmissa kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) äänesti uusiutuvan energian direktiivistä ja biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöstä. Valiokunta haluaa pudottaa liikenteen uusiutuvien tavoitetta 10% vuonna 2020 kaikesta liikenteen polttoaineiden kulutuksesta 8 prosenttiin ja asettaa välitavoitteeksi 4% vuonna 2015. Tämä on hyvä päätös sillä näin vältetään liian nopea raaka-aineiden kysynnän kasvu. Vauhti tappaa ja hiljaa hyvä tulee. Biopolttoaineiden sijaan ENVI katsoo että tulisi panostaa energiatehokkuuden kasvattamiseen, uuteen teknologiaan (sähköautot, hybridit…) ja liikenteen vähentämiseen.

ENVI haluaa lisäksi laajentaa kestävyyskriteeristön koskemaan kaikkea energiabiomassan tuotantoa ja kiristää vaatimuksia mm. lisäämällä sosiaalisen vastuun kriteeristön, turvaamalla korkean suojeluarvon alueet (HCVA) ja välttämällä ilman ja makean veden pilaantumista. Kaikki nämä kiristykset kuullostavat korvaani kovin tutuilta. Lisäksi valiokunta korostaa joutomaiden hyödyntämisen tärkeyttä biomassan tuotannossa sekä bioenergiatuotannon tarjoamia mahdollisuuksia kehittyville valtioille. Kovin tuttua puhetta tämäkin.

Ellet ole koskaan lukenut EU valiokunnan lausuntoa, niin nyt olisi mielenkiintoinen ja ajankohtainen yksilö tarjolla. Direktiiviin vihkiytymättömätkin pitävät ENVIn johdantokappaletta varmasti mielenkiintoisena. Olen kertakaikkiaan positiivisesti yllättynyt. Tässä esimerkkipätkä:

“…Biopolttoaineiden viljelyyn käytetty maa-ala on nykyisin vain 25 miljoonaa hehtaaria, joka
vastaa noin 0,5 prosenttia maailmanlaajuisista 5 miljardista hehtaarista viljelymaata. Ruuan
hintaan vaikuttavat monenlaiset eri tekijät, kuten epäsuotuisat sääolosuhteet, viljavarastojen
hupeneminen, kaupan rajoitteet, hyödykkeillä spekulointi, nousevien talouksien kasvava
kysyntä, öljyn hinnannousu ja siitä johtuva maatalouden tuotantopanosten hintojen nousu jne.
Ainoa toistaiseksi havaittavissa oleva biopolttoaineista johtuva vaikutus ruuan hinnassa liittyy
kiisteltyyn etanolin tuotantoon maissista Yhdysvalloissa.

Arviot energiaviljelyyn käytettävissä olevasta maasta lähtevät yleensä siitä, että ensin on
täytettävä ruuan ja rehun tuotannon tarve. Energiakasvien viljely ei kuitenkaan edellytä
viljelymaan käyttöä, vaan niitä voidaan viljellä pilaantuneilla maa-alueilla. Näin voidaan
minimoida maankäyttökonfliktit. Samasta kasvista voidaan myös toisinaan saada monia eri tuotteita, kuten ruokaa, rehua, polttoainetta, kuitua yms. Bioenergiakasvien viljelyn
taloudelliset kannusteet olisi siis suunnattava mahdollisuuksien mukaan pilaantuneille,
hylätyille tai reunamaille, ja niillä olisi pyrittävä kannustamaan monipuolista tuotantoa…”

Vaikka ENVI on vain yksi valiokunta joka päättää lopullisesta direktiivin muodosta, niin on uskomattoman hienoa nähdä taas lisää kevään puurtamisen tuloksia ennen kesälomille siirtymistä.

• Lue ENVIn koko lausunto (pdf)

• Samat asiat WWF:n tiedotteessa EU:n biopolttoaineiden kestävyyskriteeristö askel oikeaan suuntaan ja haastattelussani Uusi Suomi.fi:ssä

• Yhdysvaltojen mediaa EU-politiikka tuntuu kiinnostavan enemmän kuin EU-lehtiä: The New York Times – Europeans Reconsider Biofuel Goal

Kuva: GFDL Alina Zienowicz

Törmäsin viikolla muunmuassa tälläisiin sivuihin:

• Hyvä Mildola! Suomalainen ravintorasvojen jalostaja Mildola sitoutui siirtymään sademetsäystävällisen palmuöljyn käyttöön.
• Kannustetaan muut yhtiöt seuraamaan esimerkkiä!
• Nasan ilmastoaikakone Maapallon keskilämpötilan ja Pohjoisnavan jääpeitteen muutokset ovat dramaattisia
• Greenpeace julkaisi Päästöpäättäjät sivun jolla voi seurata ketä äänestää seuraavissa vaaleissa
• Guardianin on kerrottu julkaisseen salaisen Maailman Pankin raportin biopolttoaineiden vaikutuksista ruuanhintaan. Löysin tämän uutisen.
• Mistä biopolttoaineesta edellisessä on kyse? USA:n maissietanolista
• 350.org
• Maailmantalous.net
• Ruotsin televakoilu on jäävuoren huippu

Neste Oilin Hallintoneuvoston puheenjohtaja Heidi Hautala biopolttoaineista Nelosen uutisissa:

Työt rullaavat kuin rasvattu. Sähköpostin määrä on vähentynyt tällä viikolla ainakin puolella kun suomalaiset ovat kirmanneet kesälomille. Toimistossakin on rauhallisempaa ja helpompaa keskittyä töihin.

Aloitin viikon STT:n uutisvideon kuvauksilla. Pyörimme toimittajan kanssa Kampin ostoskeskuksen K-marketissa jutellen ruoan ympäristövaikutuksista. Asia on yllättävän monimutkainen. Helppo nyrkkisääntö on että viettää suurimman osan ostosajasta hedelmä- ja vihannesosastolla ja valitsee koriin kotimaisia sesonkituotteita. Ulkomaalainen kasviskin on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin liha. Lihan syöntiä kannattaa ainakin vähentää ellei halua täysvegeksi ryhtyä. Video tulee STT:n asiakkaiden käyttöön eli reilulle kymmenelle eri lehdelle (videota voi käyttää verkkolehdissä). Hihkaiskaa jos törmäätte siihen netissä.

WWF:n kesäkuun sankariteko keskittyi kasvisten suosimiseen grilliritilöillä. Aihe liittyi kestämättömän brassilihan tuotannon ja soijan viljelyn seurauksiin Amazonin sademetsille. Löysin tänään asiaa hyvin valottavan artikkelin Brazil: How to Atone for Beef’s Sins. Ajankohtaisessa Kakkosessa oli tänään hyvä reportaasi brassilihasta ja soijasta. Ohjelma (1.7.) ilmestynee Areenaan hetken päästä.

Huomasin ilokseni että Brasilian uusi ympäristöministeri otti tiukat keinot käyttöön laittoman laidunnuksen vähentämiseksi. Pettymyksekseni taas huomasin, että EU:ta ei kiinnosta sademetsien hyvinvointi kunhan eurooppalaiset eivät sairastu laittomasta lihasta.

Heinäkuun sankariteko elintarvikeyhtiöiden vastuullisuuteen kannustus alkoi tohinalla. Yksi sademetsätyömme tavoite WWF:llä on että Suomessa ei enään käytetä sademetsien tuhoa aiheuttavaa palmuöljyä.

Palmuöljyä voidaan tuottaa niin, että ympäristö ja ihmiset eivät kärsi. Vastuullinen tuotanto tulee saada ainoaksi käytettävissä olevaksi tuotantomalliksi. Tämän takia myös suomalaisten palmuöljyä käyttävien yritysten tulee vakuuttaa tuottajat siitä että he haluavat vain ympäristöystävällisesti tuotettua palmuöljyä. Kun markkinat ovat tiedossa niin kasvattajat voivat tehdä vaadittavat investoinnit vastuullisuuden saavuttamiseksi.

Voit kannustaa napin painalluksella valittuja suomalaisia palmuöljyä käyttäviä elintarvikeyrityksiä sitoutumaan vastuullisuuteen. Elintarvikeyritykset voivat pienentää sinunkin ympäristövaikutuksia jos vain niin haluavat.

Malesian hallitus kielsi metsän kaatamisen öljypalmuviljelmiksi tai siis metsän jota ei ole maankäytönsuunnittelussa merkitty maatalouskäyttöön. malesian pääministeri totesi että hehtaarisatoja nostamalla ja muuta kuin metsäalueita hyödyntämällä palmuöljyn tuotantoa kyetään tehostamaan. Sarawakin osavaltio on kaavoittanut laajoja sademetsäalueita maatalouskäyttöön ja se aikoo hakata noin miljoona hehtaaria sademetsää öljypalmuplantaasien tieltä vuoteen 2010 mennessä.

Tällaiset hallinnon sisäiset konfliktit ovat tulleet tutuksi Borneo-projektimme yhteydessä. Yritysten vapaaehtoinen vastuun kanto tekemisistään onkin tärkeä keino sademetsien pelastamiseksi kunnes maankäyttöoikeudet, -suunnitelmat ja lait saadaan kuntoon.

Laista tuli mieleen Guardianin talousuutinen EU:n biopolttoainekriteeristöstä. Kriteeristö määrittelee EU:ssa sallittavien biopolttoaineiden tuotannon kestävyyskriteeristön. Tämänkin prujun kiemurat ovat tulleet minulle tutuksi kevään aikana kun olen viestinyt Suomen edustajille ratkaisu- ja parannuskeinoista joilla kriteeristöstä saisi kehitettyä vastuullisuuden takaavan. Paras puoli tässä kriteeristössä olisi se, että se on osa sitovaa lakia.

Guardianin artikkeli loppuu lupaavasti:

“I see a philosophical challenge, as we’re taking more care over the vegetable oils you put in your car than the oils you put in yourself through what you eat.”

“If you put that same oil in chocolate, nobody would say a thing,” he added. “We could end up with the paradox that the cleanest vegetable oils go in your car, and then there would be dirty oils that are only fit to be used in food.”

Heitin tämän koukun medialle jo toukokuussa. Miksi vain biopolttoaineilta vaaditaan kestävyyttä? Suurin osa samoista raaka-aineista käytetään ruoaksi ja muihin tarkoituksiin.

Lueskelin viime viikon metsät ja ilmastonmuutos-reissulla Karin kirjoittaman Web 2.0 – johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin raportin ja kokeilin siinä kuvattua crowdsourcingia eli joukouttamista tänään käytännössä. Suurkiitos kaikille sademetsä t-paidan ideointiin osallistuneille! Mahtavia ideoita! PS. Joukouttamisesta käytiin illanmittaan mielenkiintoista keskustelua Jaikussa.

Amazonin reunaa kaluavasta laitumesta otettu kuva kuuluu leof freitaksen kuva-albumiin AMAZÔNIA – Problemas

Valtsikalla on aloittelijan opas del.icio.uksen käyttöön. Katso myös Irmelin esitys delistä tämän postauksen lopussa.

Ohessa muutama mielenkiintoinen sivu menneeltä viikolta:

• HS: Eduskunta hyväksyi Lissabonin sopimuksen niin kuin jo alkuviikosta oli tiedossa. Tästä runnomispäätöksestä kertovaa uutista mielenkiintoisempi oli kuitenkin selostus Eduskunnassa käydystä keskustelusta, sekä se kuinka EU aikoo kiertää aiemmat päätöksensä siitä, että sopimus tulee hyväksyä kaikissa jäsen valtioissa sen voimaan tulemiseksi. Sopimuksen käsittely eri puolueissa tulee vaikuttamaan vahvasti ainakin omaan äänestyskäyttäytymiseeni tulevissa kunnallisvaaleissa.
• YLE julkaisi uuden nettipalvelun, A-Tuubin jossa voi katsoa mediatalon ajankohtais ja asiaohjelmia. Nostan hattua YLEn nettivalloitukselle.
• Heinäluoma näytti oivaa esimerkkiä suomalaisille siitä kuinka jo muutamassa päivässä saa lisäpuhtia kun vähentää lihan syöntiä. Olen itsekin vähentänyt lihan pureskelua. Lounailla syön usein herkullisen kasvisvaihtoehdon kukkurallisen salaattiannoksen kera. Toissa viikolla söin muuten pitkästä aikaa ohrasuurimoita. En ymmärrä miksi sitä ei tarjota useammin. Ohra on mielestäni riisiä makoisampaa ja tuntuu suussa mukavalta. Täytyykin laittaa ostoslistalle.
• Ympäristöalalla julkaistaan jatkuvasti niin paljon uutta tutkimustietoa, että kaiken mielenkiintoisen lukeminen on sula mahdottomuus. Joudunkin seulomaan uusista raporteistani ne jotka palvelevat parhaiten omia työtehtäviäni. Tämä raporttien valikoiminen on jo suuri työ ja ne tulisi vielä lukeakin. Minulla on tapana kasata lukemista odottavat rapskat työpöydälle pinoon ja lukea ne kerralla läpi kun työtilanne antaa siihen mahdollisuuden. Tällä viikolla pinon päälle päätyivät ainakin nämä rapskat: Modest African footprint still approaching limits, Eldiksen uutisblogin ruokaspesiaali ja Millenium ecosystem assesment raportit
• The New Yorkerissa pohdittiin teollista ruoan tuotantoa artikkelissa The Last Bite
  
• Neste Oil jatkaa nopeaa laajenemistaan rakentamalla Hollantiin uuden biodieseljalostamon. Neste Oilin palmuöljyn kysyntä uhkaa kasvaa todella nopeasti maailman suurimpiin: 200 000t Suomessa, 800 000t Singaporessa ja nyt toiset 800 000t Hollannissa. Olin viime marraskuussa Ykkösen aamu-tv:ssä yhdessä Neste Oilin edustajan kanssa. Yhtiö sitoutui tuolloin käyttämään vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä vuoteen 2012 mennessä. Valitettavasti sertifioinnin avulla ei kyetä ehkäisemään nopean laajenemisen aiheuttamia kielteisiä, epäsuoria maankäytön muutoksia. Biopolttoaineplantaasit uhkaavat työntää elintarvikeplantaasit sademetsiin. Voit lukea WWF:n ratkaisuista palmuöljyn käyttöön palmuöljysivuillamme.
• Sitoudu vähentämään paperin törsäystä ja lue mielenkiintoisia faktoja kulutustottumuksistasi juuri julkaistulla Shrink-sivulla.

Sosiaaliset kirjanmerkit – Del.icio.us

| View | Upload your own

Kävin mielenkiinnolla katsomassa minkälaisen gallupin Jose oli sivuilleen pykännyt. Olin ällikällä lyöty.

Sain vastata joko kyllä tai ei kysymykseen: Should the EU stick to its target to reach 10% biofuels by 2020?

Kuinka on mahdollista, että Komission puheenjohtaja ei tiedä mikä EU:n tavoite on? Ei EU ole asettanut tavoitteekseen saavuttaa 10% biopolttoaineosuutta liikenteen polttoaineen kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Josen kannattaisi lukea itse esittelemänsä RES-direktiiviehdotus viime tammikuulta. Prujussa todetaan näin:

…Liikenteessä kunkin jäsenvaltion on ehdotuksen mukaan kuitenkin saavutettava uusiutuvalle energialle (pääasiassa biopolttoaineille) vähintään 10 prosentin osuus vuoteen 2020 mennessä…

Mitenkäs se uusiutuva energia sitten saataisiin sinne auton moottoriin? Paras tapa olisi tuottaa ensin uusiutuvalla energialla sähköä ja ladata sähköauto sillä. Tiedotimme tästä vapun jälkeen jolloin mm. Uusi Suomi tarttui aiheeseen. Sähköautot käyttävät yli kolme kertaa vähemmän energiaa kuin mummon aikaiset polttomoottoriautot ja mikäli tuo energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä niin päästöt saadaan tippumaan lähes nollaan.

Ohessa pari mielenkiintoista videota ja lukemista aiheesta:

Who Killed The Electric Car? – traileri

• Koko dokumentti Who killed the electric car? Google videossa.
• Video – Sähköauto vs Ferrari
• WWF: Sähköautot energiatehokas ratkaisu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen
• Sähköautot.fi