Keskustelimme asiasta tänään Jaikussa. Välijohtopäätöksenä voi pitää, että Suomella on nykyään enemmän rahaa ja korkeammat verot mutta myös enemmän velkaa.

Toisin kuin nykyinen valtiovarainministeri antaa ymmärtää valtion taloutta ei hoideta kuten kotitaloutta. Velkaa voidaan ottaa lisää ennen kuin edelliset on maksettu pois. Hallitus on tarvittessa valmis etsimään pankeille vuoden valtiobudjetillisen verran takausrahaa. Katainen olisi lisäksi nyt vaalien jälkeen valmis ottamaan lisävelkaa jotta veroja voitaisiin alentaa. Suomen julkisen talouden ylijäämä on Euroopan suurin. Palveluihinkin siis löytyisi rahaa jos päättäjät niin päättäisivät.

Jukka kaivoi Tilastokeskuksen faktat esiin ja teki velkakehityksestä liikekaavion. Minäkin halusin leikkiä Gapminderin kaaviovempaimella ja tein liikekaavion joka kuvaa valtion- ja paikallishallintojen terveysmenoja suhteessa BKT:n suhteutettuun budjettitaseeseen (EMU-alijäämä) ja BKT:n suhteutettuun velan määrään (EMU-velka).

Julkisten terveyspelveluiden rahoitus paranee liikekaaviossa oikealle, budjettitase paranee ylöspäin ja pallon koko kuvaa velan määrää.

Julkisen terveyshuollon menot, budjetin alijäämä ja velka

Yksinkertistettuna voi todeta, että 90-luvun alussa terveyspalveluita supistettiin samalla kun alijäämäistä taloutta heräteltiin suurilla velkasummilla ja alhaisemmalla verotuksella. Kunnat alkoivat lisätä terveysmenoja 1995 mutta valtio vasta vuonna 2000. Kunnat ovat lisänneet terveyspalveluiden rahoitusta kohtuullisen paljon. Valtio taas ei ole vieläkään saavuttanut lamaa edeltävää tasoa vaikka julkisen talouden ylijäämä on Euroopan suurin.

Kuvaaja vaatisi vielä kustannustason kuvaajan. Palkkaindeksi voisi toimia hyvin. EDIT Korjasin terveydenhuollon kuluja julkisten menojen hintaindekseillä. Terveysmenotkin voisi hajottaa tarkemmiksi yksiköiksi, jotta näkisi mihin kasvaneet kulut on käytetty. Löytyisiköhän Helsingin kaupungilta vastaavia tilastoja?

Kansantaloutta paremmin ymmärtävät voisivat kommentoida esittääkö liikekaavio asiat oikein. Kuinka sitä voisi parantaa?

Hyvässä esityksestä löytyy kysymyksiä ja kiinnostusta herättävä alku, itse viesti ja huima, innostava lopetus. Kaiken tulee tietenkin näyttää myös visuaalisesti miellyttävältä. Alla Presentationzen-sivun kirjoittajan vinkkejä powerpointesitysten tekijöille.

Työpäivää viihdytti huomio, että blogini oli päässyt osaksi perinteistä mediaa Turun Sanomien jutussa Kuluttaja bloggaa. Tervetuloa kaikki uudet lukijat. Toivottavasti löydätte mielenkiintoista luettavaa. Pääsette helpoiten alkuun vaikka kulutus-aiheisilla jutuillani. Sivupalkin “mainittu”-sanapilvestä löytyy lisää aiheita.

Töistä suuntasin Helkan kaupunginosakotisivutyöpajaan pitämään esityksen Pohjois-Haagan kotisivujen toimittamisesta. Minun lisäkseni myös Pihlajamäen ja Maunulan ylläpitäjät esittelivät tavoitteitaan ja toimituksellisia käytäntöjään. Yleisenä haasteena koettiin nettisivujen markkinointi. Sain hyviä vinkkejä ja neuvoja Pohjois-Haagan sivujen kehittämiseen.

Osa neuvoista piti tietenkin toteuttaa heti kotiin päästyä, kuten Google Mapsin upottaminen kotisivuille. Upottaminen onnistuu kun vaihtaa backendissä monen mutkan kautta admin-editorin versiota, liimaa sitten pysyvän sivun hallinnassa iframe-koodin, tallentaa ja käy vaihtamassa editorin takaisin oletukseen. Joomlalla kaikki on niin yksinkertaista.

• US plans to station diplomats in Iran for first time since 1979 – Guardian Viikon suurin uutinen. Neuvotteluteitse USA voi välttää täydellisen taloutensa tuhoamisen ja tuhansia kuolonuhreja. Jos ydinvoimasta meuhkataan niin sitten tulisi meuhkata kaikkien ydinvarustelusta samanarvoisesti, ei vain erimieltä olevien öljyvaltioiden.
• Talking to Iran Is Not So Controversial – The American Prospect “…John McCain and President Bush both argue that the United States should only talk to Iran if it first agrees to the precondition of suspending its uranium-enrichment program. Essentially, they are demanding that Iran give up its most significant bargaining chip before even sitting down at the table…”
• Demos Helsinki teetti TV-mainoksen Ilmastotalkoisiin. TV-kanava lupasi antaa mainossekuntteja videolle, mutta perui sitten lupauksensa. Del.icio.us-kanavallaan Demos kommentoi asiaa näin “Tätä mainosta ei suomalainen TV asema suostunut näyttämään vaikka niin oli luvannut. Vähähiilinen yhteiskunta ei synny niin kauan kun mediat ovat riippuviasia suurimmista päästäjistä – liikkuminen ja matkailu sekä ruoantuotanto.” Video löytyy täältä.
• Hesari julkisti uuden mobiilisivunsa http://m.hs.fi/
• ecourls.com toivoo olevansa uusi persuksiin potkiva sosiaalisen median sivu jonka kautta ympäristöuutiset leviävät pitkin uutta ja perinteistä mediaa. Saapa nähdä. Yhdysvalloissa ympäristöuutiset kertovat usein tuotekehityksestä ennemmin kuin ympäristöstä tai elämäntapojen muutoksesta.
• Gapminder visualisoi maailman ympäristö- ja kehitystilastotietoa. Kerrankin tilastot näyttävät selkeiltä. Hans Roslingin Gapcast valtioiden hiilidioksidipäästöistä.
• blogiani lukeneet ovat saattaneet tokaista “Mikä h*****in sosiaalinen media? ” Marta Kagan selittää sosiaalisen median perusteet ja mahdollisuudet tiedon täyteisellä powerpoint-esityksellä:

| View | Upload your own