Jakarta ei ole mikään viehättävä kaupunki. Holtittomasti laajeneva huonosti suunniteltu kehitysmaa metropoli jonka asukasmääriä vain arvaillaan. Kaiken lisäksi kaupunki uppoaa. Liikenne on tehty amerikanmallin mukaan, eli liikkuminen vaatii autoa. Myös uutiskulttuuri on kuin isosta lännestä. Kansalaiset pidetään nuhteessa pelottelemalla heitä toisillaan. Ulkomaalaisena uutisten katselu on vielä hämmentävämpää. Mistäköhän tässäkin huhtikuulta olevassa uutispätkässä on kyse?

Ulkomaan reissuilla huomaa konkreettisesti kuinka vähällä tavaralla ihminen pärjää. Hotellikuoleman välttääkseni otin mukaani muutaman kirjan ja huuliharpun.

Työmatkat ovat hyvin intensiivisiä. Kolleegoiden kanssa ollaan koko valveillaoloaika eikä töistä pääse irtautumaan kun kello lyö neljä. Vaikka tiivis muutaman viikon työputki onkin uuvuttava niin se myös antaa paljon. On aikaa vaihtaa ajatuksia kasvokkain, haudutella ideoita ja jatkokehitellä ajatuksia yhdessä. Parhaat ideat syntyvät usein työmatkoilla sähköpostin tavoittamattomissa.

Voit lukea matkakuulumisiani Indonesian reissulta WWF Suomen Jaiku-kanavalla. Nepalissa kävin pikavisiitillä auttamassa työkaveria metsäsisällön kehittämisessä ja synenergioiden löytämisessä uusien hankkeidemme ja Borneon hankkeemme välillä.

Muutama muisto reissulta:

Indonesiasta

Borneolla matkustaminen on haaste huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Matkoja ei ilmoiteta kilometreissä vaan ajassa niinkuin monessa kehitysmaassa on tapana.

Työkaverini Iwan oli matkalla WWF:n kenttätoimistolle ja bussiasemalla hänelle oltiin erityisen avuliaasti osoitettu vapaa paikka bussista. Iwan ei osannut epäillä mitään vaikka bussit oli buukattu jo täyteen. Iwanin paikka oli nurkassa bussin viimeisellä rivillä. Matkan alettua Iwan huomasi kivuliaasti, että bussin iskarit olivat mennyttä ja vietti seuraavat 16 tuntia ruhjoen päätään kattoon ja seiniin.

Ne tiet joita Kalimantanilla (Indonesian puoleinen osa Borneota) on ovat surullisen kuuluisia huonosta kunnostaan. Suomen tiet ovat kuin peilijäätä niihin verrattuna. Kuuluisin kuoppa löytyy Länsi-Kalimantanilta. Normaalikokoisen bussin ajaessa kuoppaan bussia ei voi nähdä tien reunalta. Mikä parasta kuoppaa ei voi kiertää. Paikalliset tietävät tämän joskus päivän kestävän hidasteen olemassaolon ja varustautuvat bussien väliseen hinausoperaatioon piknik-huovin ja eväin.

Nepalista

Suurin osa Nepalia on vaikeakulkuista Himalajan vuoristoa.

Istuskelimme puhumassa politiikkaa Kathmandulaisen ulkoiluliikkeenpitäjän puodissa hänen ystäviensä kanssa. Eräs ystävistä oli paikallisen teleoperaattorin palveluksessa. Kännykkämaston tai sateliittilautasen reistaillessa hänen tehtävänään on tehdä vaadittavat huoltotyöt. Tämä IT-tukihenkilö kävelee usein useita päiviä maailmankorkeimmassa vuoristossa vain päästäkseen mastolle ja selvittääkseen error-viestin syyn.

WWF Nepalin kenttätoimistot kattavat koko maan. Arvatkaa kuinka hauskaa on ensin lentää kapeaa “point of no return”-vuorensolaa pitkin vuorenseinämästä alkavalle kapealle kiitoradalle joka on 40 asteen ylämäessä ja jatkaa sen jälkeen neljä päivää patikkavaellusta päästäkseen toimistolle. Helsingin lähijunien myöhästelyt on melko pullamössöä näille kavereille.

Nepalissa on vallassa vaalein valittu hallitus jonka suurimpana puolueena on Maolaiset. Nepalilaiset toivoivat heiltä näiden paljon lupaamia uudistuksia korruption vaivaamaan hallintoon ja köyhyyteen. Nyt Maolaisia kutsutaan “metsäläisiksi” jotka eivät tiedä mitä tekevät.

Video – Katukuvaa nopeasti laajenevasta Kathmandusta

Hallitus julisti lokakuussa maahan energiakriisin ja rajoittivat sähkönjakelun kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa. Konfliktivuosien paisuttamaan Kathmanduun syntyi hallitsemattomasti kasvava urbanisoitumisongelma. Valtio avautui 90-luvulla hyvin nopeasti ulkomaailmalle. Kathmandussa tämä ja kaupungistuminen näkyivät seksibisneksen kasvuna. Maolaiset pyrkivät ratkaisemaan ongelman lailla joka sulkee kaikki ravintolat kello 23.00. Ei sähköä, ei musiikkia. Nepalissa kuplii pinnan alla.

Jaikussa ja Facebookin Sankariryhmässä matkan valmisteluita ja matkaohjelmaa. Pyrin kertomaan teille matkakuulumisia WWF Suomen Jaiku-kanavalla, aina kun pääsen nettiyhteyden ääreen.

Ai miksi juuri Indonesiaan ja Nepaliin? Koska Borneon sademetsät ja Nepalin tiikerit katoavat ilman uusia tehokkaita ratkaisuja. Kiitos kaikille jotka auttavat WWF Indonesiaa ja Nepalia yhteisessä urakassamme.

Viikon hienoin uutinen on ehdottomasti Indonesian sitoutuminen sademetsien suojeluun. Sumatran kaikki 10 provinssia ja useat Indonesian ministeriöt sitoutuivat suojelemaan tämän maailman kuudenneksi suurimman saaren jäljellä olevat arvokkaat elinympäristöt ja ennallistamaan jo tuhotut tärkeät alueet. WWF ja Indonesian hallitus ilmoittivat tästä historiallisesta päätöksestä eilen Barselonassa IUCN:n konferenssissa.

Sumatra on surullisen kuuluisa maailman nopeimmasta metsäkadosta. Vuoden 1985 jälkeen noin puolet alueen metsistä hakattiin. Sumatralla sijaitsee eräs maapallon tärkeimmistä hiilinieluista, laajat trooppiset suot. Metsäpeite on välttämätön mikäli hiili halutaan pitää sidottuna turpeeseen. Trooppisten soiden kuivatus ja ojitus on tehnyt Indonesiasta maailman kolmanneksi suurimman kasvihuonekaasupäästäjän heti Kiinan ja USAn jälkeen. Trooppinen metsäkato aiheuttaa noin 18-25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Sumatran sademetsien suojelu tulee olemaan haastava urakka. Työ alkaa alueen kartoituksella maisematason maankäytönsuunnittelua varten. Tärkeänä yksityiskohtana sopimuksessa on, että Indonesia suostui WWF:n pyyntöön perustaa kartoitus elinympäristöihin. Tarkoituksena on siis kartoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti arvokkaat elinympäristöt huomioiden erityisesti runsas hiiliset alueet kuten turvemaat.

Indonesian päätökseen vaikutti vahvasti suunnitteilla oleva REDD-mekanismi. Metsäkadon ja -köyhtymisen estämiseen kannustava rahoitusmekanismi on tarkoitus liittää osaksi Kioto2.0-ilmastosopimusta ensi vuoden joulukuussa. Metsäkatovaltiot voisivat saada sopimuksen turvin korvausta metsien suojelusta ja menetetyistä välittömistä mutta kestämättömistä tuloista suojeltujen metsien hiilivarantojen perusteella.

Vastaavat elinympäristökartoitukset ovat parhaillaan käynnissä myös Keski-Kalimantanilla WWF Suomen Borneo-hankkeessa.

• Indonesia suojelee Sumatran sademetsät ja aikoo pysäyttää metsäkadon
• Ministers, governors commit to saving Sumatra
• Paraguay and Indonesia announce forest actions
• Indonesian governors agree to protect Sumatra’s endangered forests
• Indonesia historialliseen luonnonsuojeluhankkeeseen
• Pledge to protect Sumatran forest

Viikon hienoihin uutisiin kuului tietenkin myös Ahtisaaren Rauhan Nobel! Mara on tuttu ja arvostettu herra juuri Indonesiassa hänen neuvottelemansa Acehin rauhansopimuksen vuoksi.

Kuva: CC wildtiger