Jaikussa ja Facebookin Sankariryhmässä matkan valmisteluita ja matkaohjelmaa. Pyrin kertomaan teille matkakuulumisia WWF Suomen Jaiku-kanavalla, aina kun pääsen nettiyhteyden ääreen.

Ai miksi juuri Indonesiaan ja Nepaliin? Koska Borneon sademetsät ja Nepalin tiikerit katoavat ilman uusia tehokkaita ratkaisuja. Kiitos kaikille jotka auttavat WWF Indonesiaa ja Nepalia yhteisessä urakassamme.

Olen viime päivinä leikkinyt Nokian uudella paikkatietoa käyttävällä mikrobloggauspalvelulla, Friend Viewlla. Palvelu yhdistää Jaikun ketjutettuja keskusteluominaisuuksia kännyköiden mahdollistamaan paikantamiseen. Hauskaa nähdä kaverit kartalla.

Palvelu on vielä beta-testausvaiheessa ja kaipaa lukuisia parannuksia. Itse haluaisin nähdä ainakin suuremman roolin keskusteluilla kartan sijaan, profiilisivut, pidempi aikaisen keskusteluhistorian ja mahdollisuuden pingata lähellä olevaa kaveria esimerkiksi tekstiviestillä.

Silti on hauska nähdä, että vaikka Google on jäädyttänyt Jaikun kehityksen niin konseptia on osattu kehittää eteenpäin.

Nokian betalabsilla on esittelyvideo ja lisätietoa palvelusta: Introducing Nokia Friend View, an experimental location and micro-blogging service to feel close to your friends

“Uuden ajan aktivisti on sitoutumaton. Kevytaktivisti vaikuttaa kaupassa, bussissa, lounaalla ja suhauttaessaan setelin keräyslippaaseen. Joidenkin mielestä hän poimii rusinat kansalaisjärjestöjen pullasta. Toisten mielestä hän tekee vaikuttamisen helpoksi ja mielekkääksi. Ehkä siksi heitä on yhä enemmän.”

Suomen luonnonsuojeluliiton Leo Stranius kutsuu tällaista ihmisten jokapäiväistä vaikuttamista kevytaktivismiksi. En tiedä halusiko Leo tahallaan vähätellä käynnissä olevaa kulutustottumusten muutosta vai eikö hän vain ole ajatellut asiaa loppuun asti. Kevytaktivismi heitto kuullostaa väheksymiseltä: ihmiset muka-tekevät, eivät tee tarpeeksi, eivät sitoudu jne.

Herääkin kysymys mitä se oikea aktivismi, se oikeasti-tekeminen sitten on? Wikipediassa aktivismi on kuvattu näin: Kansalaistoiminta eli aktivismi on kaikenlaista kansalaisen roolissa tapahtuvaa toimintaa, jolla halutaan saada aikaan huomiota ja muutosta jossakin yleensä yksittäisessä asiassa.

Mietimme aamupäivällä aktivismia myös Jaikussa. Ihmiset kuvasivat aktivismia asioiden eteen tekemiseksi, asioiden esiin nostamiseksi viestinnän keinoin ja lakia ja järjestystä uhmaavaksi toiminnaksi. Ihmiset eivät koe olevansa aktivisteja saati kevyt- tai pseudoaktivisteja tehdessään omasta mielestään järkeviä kulutusvalintoja esimerkiksi valitessaan sertifioidun tuotteen tai jättäessään tuotteen ostamatta.

Käynnissä oleva murros jossa ympäristöongelmien suora linkittäminen omaan kulutukseen on saavuttamassa kriittisen massan on mielestäni syvällisempää toimintaa kuin perinteinen aktivismi. Ihmiset muuttavat omaa jokapäiväistä käyttäytymistään, sitä kuinka he elävät.

Mikäli ymmärsin oikein Leo erotteli aktivismin ja kevytaktivismin sillä onko henkilö olemassa olevan järjestön jäsen. “Toisin kuin aiemmin, nykyään ei sitouduta elinikäisesti järjestöön tai vaikuttamisen tapaan.” Ei kai Leo voi tarkoittaa, että järjestön jäsenyys on oikeasti-tekemistä, jotain elämänmuutoksia parempaa? Vaikka järjestöjen tukeminen on tärkeää, niin mielestäni jäsenyys on toiminnasta sitä keveintä, ehkä facebook-klikkailua lukuunottamatta.

Ihmisten joka päivä tekemät pienet asiat ympäristön hyväksi eivät ole aktivismia vaan osoitus siitä, että ihminen ymmärtää ympäristöongelmien ja oman käyttäytymisensä yhteydet ja toimii rationaalisesti oman vaikutuksensa minimoimiseksi ostopäätöksiä tehdessään ja järjestöjä tukiessaan. Todellista syväekologiaa siis perinteiseen jäsenkirja-aktivismiin verrattuna.

Kuten TheBlueNile sanoi Jaikussa: “Katon tuoteselosteet kaikesta mitä ostan ja yleensä käytän näitä “vihreitä” tuotteita joita löytyy luontaistuote- yms. kaupoista. Kierrätän jne. En tunne olevani aktivisti. Se on vaan mun mielestä fiksu tapa.”

Porkkanamafian pääviesti on juuri tämän fiksuuden levittäminen massoille. Tekemällä järkeviä valintoja ihminen voi tehdä oman osansa ympäristön hyväksi tulematta leimatuksi aktivistiksi.

Osaisiko joku muuten selittää minulle aktivistin ja poliitikon sekä aktivismiviestinnän ja tavallisen viestinnän eron? Niin ja sen mitä se aktivismi on?

Videoblogi – Mietiskelin aihetta aamupäivällä kasvimaata kääntäessäni

PS. Voisiko aktivismin määritellä asian edistämiseksi ja levittämiseksi? Tämä määritelmä rajaisi asian toteuttamisen aktivismin ulkopuolelle. Esimerkiksi jos yritän blogissani edistää ihmisten vastuullista kuluttamista olen aktivisti, mutta vastuullisesti toimiva kuluttaja ei olisi? Tämä selittäisi ihmisten oudoksunnan “kevytaktivismi”-termiä kohtaan.

Näin määriteltynä voisi olla aktivisti ilman, että toteuttaisi itse ajamaansa asiaa mutta se ei rajaisi tätä mahdollisuutta kuitenkaan pois. Gandhia ihaillaan usein juuri sen vuoksi, että hän eli kuten opetti.

Sitä en osaa sanoa, että missä vaiheessa aktivisti muuttuu poliitikoksi tai, että onko tällaista rajaa järkevä tai mahdollista edes tehdä. Wikipedian kansalaistoiminta on mielestäni paljon laajempi käsite kuin aktivismi.

Pohdin lisäksi Carrotmobin suosion syitä ja sitä miksi media on kiinnittänyt Carrotmobiin niin paljon huomiota. Kuulet myös syitä miksi minä lähdin muiden mukaan kehittämään ideaa eteenpäin.

Lähde sinäkin mukaan. Kokouksissa on hauskaa ja tutustut uusiin inspiroiviin ihmisiin.

Carrotmob lähti liikkeelle tästä Jaikukeskustelusta, josta löytyy myös videolla mainitsemani a new model blogipostaus.

Let’s go mobbing – Facebook-ryhmä laajeni räjähdysmäisesti Hesarin avustuksella ja kiinnitti myös Carrotmobin perustajan Brettin huomion Twitterissä. Suomalaisia kiiteltiin oikein videolla innostumisestaan. Jaikussa ja Facebookissa joukoitettiin (crowdsource) ideoita.

Viime torstain kokouksessa perustettiin väliaikainen wikisivusto. Kaikki ovat tervetulleita muokkaamaan sivua ja jakamaan ajatuksiaan. Ehdota nimeä, lähde mukaan kokouksiin tai osallistu suunnitteluun netissä. Joukoittaudu sinäkin. Hauskaa!

Bloggaus alkaa tuntua vanhalta jutulta monelle kauan kirjoittaneelle. Bloggaajat ovat hakeneet piristystä kirjoittamiseen netin uusista julkaisumuodoista. Jotkut ovat kokeilleet podcastausta toiset videobloggausta, mutta useimmat ovat yksinkertaisesti harventaneet blogin julkaisutiheyttä ja siirtyneet samanaikaisesti käyttämään yhteisöpalveluja kuten Jaikua ja Twitteriä.

Jaikusta ja Twitteristä puhuttiin pitkään lifestreaming-sivuina tai mikroblogeina. Kumpikaan ei mielestäni kuvaa näitä palveluita kovin hyvin. Jaiku on lähempänä lifestreaming-palvelua, eräänlaisena elämänvirran tallentajana, jossa voi kertoa kuulumiset tien päältä ja johon voi syöttää muiden verkkosivujensa päivitykset. Valitettavasti Jaiku ei tällä hetkellä suoriudu hyvin syötteiden päivityksestä. Toivottavasti asiaan tulee parannus vuoden loppuun mennessä julkaistavassa päivityksessä. Twitteriä en osaa kuvata kuin metsään huutelu-foorumiksi. Twitterissä ei onnistu keskustelu eikä syötteiden lisäys.

Friendfeed on tällä hetkellä parhaiten toimiva lifestreaming-palvelu. Se osaa lukea syötteet klimpittämättä niitä ja siellä voi käydä keskustelua kuten Jaikussa. Palvelussa on myös muita huimia parannuksia Jaikuun verrattuna kuten videosyötteiden katselu, suosikkiviestien muistiinmerkkaus. Frienfeed tarjoaa lisäksi mahdollisuuden lisätä blogiin Friendfeed lätkä (badge), eli viimeisillä tapahtumilla päivittyvä lisäosa.

Käytin tuota Friendfeedin lätkää menestyksekkäästi, vaikka en onnistunutkaan sitä ohjeista huolimatta muokkaamaan. Uutena Wordpressin käyttäjänä en onnistunut myöskään saamaan Lifestream-blogista löytämääni SimpleLife Wordpress Pluginia toimimaan. Jos pluginien suunnittelijat haluavat minut tuotteensa käyttäjäksi, heidän tulee keskittyä helppoon asentamiseen.

Tänään kokeilin asentaa tuossa ReadWriteWebin jutussa mainittua toista Wordpressille suunniteltua lifestream lisäosaa, RSS Stream Wordpress Pluginia. Yllätyksekseni sain kuin sainkin sen toimimaan ja korvasinkin Frienfeedin lätkän heti tällä supertyylikkäällä koodin pätkällä.

Asennus on helppoa, mutta annan silläkin uhalla muutaman vinkin.

1. Lataa ja pura RSS-Stream plugin zippi
2. Asenna RSS stream lisäosa (luo /plugins kansioosi alkupeäisiä vastaavat kansiot ja lataa tiedostot omiin paikkoihinsa, paitsi rss-stream.php-tiedosto, joka ladataan suoraan /plugins-kansioon).
3. Aktivoi lisäosa wordpressissä.
4. Lataa ja pura Exec-PHP lisäosa, joka mahdollistaa php-koodin postauksen Wordpressissä.
5. Asenna Exec-PHP lisäosa (php-tiedosto suoraan /plugins-kansioon ja ladatut alakansiot sisältöineen /plugins-kansioon)
6. Aktivoi lisäosa Wordpressissä.
7. Tee tarvittavat säädöt Exec-PHP lisäosaan Wordpressin settings-valikossa. Ohjeita löytyy täältä.
8. Muokkaa RSS-Streamin käyttäjätiedot Wordpressin settings-valikossa: aika- ja päiväyksen muoto (Minulla: %m.%e, G:i, GMT +3,…) sekä lisää nettipalveluiden käyttäjätietosi.
9. Valmiiksi tuettujen palveluiden lisäksi voit lisätä jopa 10 muuta RSS-syötettäsi. RSS-Stream ei valitettavasti tue GoogleReaderin Aton-syötettä edes Feedburnerin kautta RSS:ksi muutettuna.
10. Lisää: RSS_Stream(); koodin pätkä luomasi sivun HTML-tekstikenttään <?php ?> -tägin sisään. Tarkasta, että Wordpress ei lisää koodin ympärille omaa code-tägiä ja julkaise sivu.
11. Jos kaikki toimii niin voit ryhtyä photoshoppailemaan lisäsyötteillesi sopivia PNG-ikoneita joilla voit korvata RSS-Streamin vakiolisäsyöteikonit (generic1-10).

Toivottavasti muistin kaiken. Voin yrittää auttaa jos kohtaat ylitsepääsemättömiä vastuksia.

Kuva: wikipedia commons

Voit katsoa erinomaisen keskustelun sähköautoista YLE Areenassa (14 min kohdalta) tai kuunnelle keskustelun Radio Peilin Päiväntasaaja ohjelmasta (29.7.), jos saat YLEn radiosoittimen toimimaan. Kuulin tuon radio-ohjelman sattumalta radiosta. Hyvä Olli!

Kirjoitin sähköautoista aiemminkin.

Kuva: plug-in Hybrid vehicle, wikipedia commons

Työt rullaavat kuin rasvattu. Sähköpostin määrä on vähentynyt tällä viikolla ainakin puolella kun suomalaiset ovat kirmanneet kesälomille. Toimistossakin on rauhallisempaa ja helpompaa keskittyä töihin.

Aloitin viikon STT:n uutisvideon kuvauksilla. Pyörimme toimittajan kanssa Kampin ostoskeskuksen K-marketissa jutellen ruoan ympäristövaikutuksista. Asia on yllättävän monimutkainen. Helppo nyrkkisääntö on että viettää suurimman osan ostosajasta hedelmä- ja vihannesosastolla ja valitsee koriin kotimaisia sesonkituotteita. Ulkomaalainen kasviskin on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin liha. Lihan syöntiä kannattaa ainakin vähentää ellei halua täysvegeksi ryhtyä. Video tulee STT:n asiakkaiden käyttöön eli reilulle kymmenelle eri lehdelle (videota voi käyttää verkkolehdissä). Hihkaiskaa jos törmäätte siihen netissä.

WWF:n kesäkuun sankariteko keskittyi kasvisten suosimiseen grilliritilöillä. Aihe liittyi kestämättömän brassilihan tuotannon ja soijan viljelyn seurauksiin Amazonin sademetsille. Löysin tänään asiaa hyvin valottavan artikkelin Brazil: How to Atone for Beef’s Sins. Ajankohtaisessa Kakkosessa oli tänään hyvä reportaasi brassilihasta ja soijasta. Ohjelma (1.7.) ilmestynee Areenaan hetken päästä.

Huomasin ilokseni että Brasilian uusi ympäristöministeri otti tiukat keinot käyttöön laittoman laidunnuksen vähentämiseksi. Pettymyksekseni taas huomasin, että EU:ta ei kiinnosta sademetsien hyvinvointi kunhan eurooppalaiset eivät sairastu laittomasta lihasta.

Heinäkuun sankariteko elintarvikeyhtiöiden vastuullisuuteen kannustus alkoi tohinalla. Yksi sademetsätyömme tavoite WWF:llä on että Suomessa ei enään käytetä sademetsien tuhoa aiheuttavaa palmuöljyä.

Palmuöljyä voidaan tuottaa niin, että ympäristö ja ihmiset eivät kärsi. Vastuullinen tuotanto tulee saada ainoaksi käytettävissä olevaksi tuotantomalliksi. Tämän takia myös suomalaisten palmuöljyä käyttävien yritysten tulee vakuuttaa tuottajat siitä että he haluavat vain ympäristöystävällisesti tuotettua palmuöljyä. Kun markkinat ovat tiedossa niin kasvattajat voivat tehdä vaadittavat investoinnit vastuullisuuden saavuttamiseksi.

Voit kannustaa napin painalluksella valittuja suomalaisia palmuöljyä käyttäviä elintarvikeyrityksiä sitoutumaan vastuullisuuteen. Elintarvikeyritykset voivat pienentää sinunkin ympäristövaikutuksia jos vain niin haluavat.

Malesian hallitus kielsi metsän kaatamisen öljypalmuviljelmiksi tai siis metsän jota ei ole maankäytönsuunnittelussa merkitty maatalouskäyttöön. malesian pääministeri totesi että hehtaarisatoja nostamalla ja muuta kuin metsäalueita hyödyntämällä palmuöljyn tuotantoa kyetään tehostamaan. Sarawakin osavaltio on kaavoittanut laajoja sademetsäalueita maatalouskäyttöön ja se aikoo hakata noin miljoona hehtaaria sademetsää öljypalmuplantaasien tieltä vuoteen 2010 mennessä.

Tällaiset hallinnon sisäiset konfliktit ovat tulleet tutuksi Borneo-projektimme yhteydessä. Yritysten vapaaehtoinen vastuun kanto tekemisistään onkin tärkeä keino sademetsien pelastamiseksi kunnes maankäyttöoikeudet, -suunnitelmat ja lait saadaan kuntoon.

Laista tuli mieleen Guardianin talousuutinen EU:n biopolttoainekriteeristöstä. Kriteeristö määrittelee EU:ssa sallittavien biopolttoaineiden tuotannon kestävyyskriteeristön. Tämänkin prujun kiemurat ovat tulleet minulle tutuksi kevään aikana kun olen viestinyt Suomen edustajille ratkaisu- ja parannuskeinoista joilla kriteeristöstä saisi kehitettyä vastuullisuuden takaavan. Paras puoli tässä kriteeristössä olisi se, että se on osa sitovaa lakia.

Guardianin artikkeli loppuu lupaavasti:

“I see a philosophical challenge, as we’re taking more care over the vegetable oils you put in your car than the oils you put in yourself through what you eat.”

“If you put that same oil in chocolate, nobody would say a thing,” he added. “We could end up with the paradox that the cleanest vegetable oils go in your car, and then there would be dirty oils that are only fit to be used in food.”

Heitin tämän koukun medialle jo toukokuussa. Miksi vain biopolttoaineilta vaaditaan kestävyyttä? Suurin osa samoista raaka-aineista käytetään ruoaksi ja muihin tarkoituksiin.

Lueskelin viime viikon metsät ja ilmastonmuutos-reissulla Karin kirjoittaman Web 2.0 – johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin raportin ja kokeilin siinä kuvattua crowdsourcingia eli joukouttamista tänään käytännössä. Suurkiitos kaikille sademetsä t-paidan ideointiin osallistuneille! Mahtavia ideoita! PS. Joukouttamisesta käytiin illanmittaan mielenkiintoista keskustelua Jaikussa.

Amazonin reunaa kaluavasta laitumesta otettu kuva kuuluu leof freitaksen kuva-albumiin AMAZÔNIA – Problemas

Mitäs Brysselissä tulisi työpajan lisäksi tehdä? Onko vinkkejä? Minun käskettiin jo syödä ainakin simpukoita ja juoda olutta. Nämä kaksi voi varmasti yhdistää semifinaali-illanvietossa. Pitäisi käydä myös pällistelemässä europarlamenttirakennusta. Ihan sen takia, että on sitten nähnyt senkin. Wikitravelista löytyy myös vinkkejä. Mitä tekisit Brysselissä jos sinulla olisi kaksi tuntia aikaa (niin kuin minulla).

Olen torstaina samaan aikaan sekä Brysselissä että telkkarissa Suomessa. Kävimme Suvin kanssa toukokuun lopussa kertomassa Summerin väelle WWF:n Kuukauden sankariteko kampanjasta. Tuo Summerin jakso on katsottavissa torstaina 26.6 klo 10.35 ja klo 16.00 tai YLE Areenasta. Opiskeluvuosina oli kesäaamuisin aikaa viritellä aivoja akateemiseen vireeseen. Tässä aivoja herättelevässä aamurutiinissa Summeri oli poikaa.

Ihmettelin tänään kuinka ihmiset jaksavat jutustella Jaikussa jostain ravintolasta viesti viestin jälkeen kunnes avasin kyseisen viestiketjun. Mikko Eerola oli kirjoittanut Nuevo Latino ravintolasta arvostelun Eat.fi sivustolle mistä kimpaantunut yrittäjä uhkasi ensin oikeusjutulla ja alkoi sitten soittelemaan uhkaussoittoja Mikon vaimon työpaikalle.

Bloggaajat pistivät pystyyn Google-Pommin, eli nostivat tapauksesta kertovat nettikirjoitukset itse ravintolan sivuja korkeammalle Googlen hakukoneessa. Eerola bloggasi itsekin asiasta ja sai nopeasti useita kunnianloukkauksen rajat rikkovia kommentteja kirjoitukseensa. Pian uutiseen tarttuivat myös tiedotusvälineet mm. Digitoday ja Hesari. Erkka kirjoitti asiasta jo tyhjentävän postauksen joten annetaan hänen kertoa tarkemmat yksityiskohdat. PS: Nuevo Latino ravintolan omistaja on tehnyt sittemmin virallisen anteeksipyynnön työntekijänsä toilailujen johdosta.

On se voimakasta tämä sosiaalinen media! Anne Rongas sai muuten juuri rahoituksen kirjoittaa sosiaalisesta mediasta oppaan opetustyötätekeville ja muille asiasta kiinnostuneille. Sometu jyrää. Sometusta löytyy muuten minunkin perustama ryhmä: Sosiaalinen media osana yhteisöä. Tervetuloa mukaan oppimaan.

Bongasimme kuvan kultapandan viikonlopun retkellä Korkeasaareen. Saaren monet kivet, kävyt ja kaivonkannet tuottivat pojalleni suurta riemua.