Pohjois-Haagan ja Lassilan asukkaiden Tehdään yhdessä-ryhmä ja Pohjois-Haaga Seura järjestivät eilen kesämarkkinat. Tapahtuma oli huikea menestys. Kirjoitin päivästä muutaman rivin Pohjois-Haagan kotisivuille.

Tapahtumien järjestelyssä oppi paljon mm. tajuamaan sen lannistavan byrokratiamäärän jolla asukkaat pyritään pitämään passiivisina. Nollabudjetin tapahtuman luvat ja vakuutukset maksoivat muuten lähes 200 euroa. Odotamme jännityksellä mahdollisia lisäkuluja myyntiluvista.

Seuraavat markkinat ovat Elokuun ensimmäisenä sunnuntaina 1.8. Mistäköhän löytäisin tapahtumaan bändin tai muita esiintyjiä: tarinankertojan, lasten leikittäjän (ulkopelikoulu?), trubaduurin, runonlausujan, hierojan, muotokuvamaalaajan, fillarinkorjaajan tai muita paljon kaivattuja osaajia? Onko ideoita mistä rekrytä tai saada osaajat kiinni?

Tule sinäkin. Tapahtuma on ilmainen.

Julkaisimme eilen WWF:ssä onnellisuuspoliittisen manifestin.

Aloimme ideoimaan manifestia Demoksen kanssa viime syksynä. Talven aikana käydyt keskustelut toivat raikasta vaihtelua muuhun työhön. Tein aloitteen keskustelupaperin tekemiseksi kun huomasimme WWF:ssä, että henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen saattaa olla ehkä paras keino pienentää omaa ekologista jalanjälkeään.

Demos oli juuri sopiva porukka kelaamaan tuoreita ajatuksia siitä kuinka poliittiset päättäjät voisivat poistaa pullonkauloja hyvinvoinnin rakentamiselta. Kuinka päättäjät voisivat nostaa hyvinvointiamme luonnonvarojen suomissa rajoissa, yhdellä planeetalla.

Onnellisuuspoliittisesta manifestista tuli mielestäni erinomainen. Demos Helsinki teki hienoa työtä hautoessaan ajatuksia suosituksiksi ja puristaessaan nämä selkeäksi ja kiteytetyksi tekstiksi. Jes!

Lue lisää manifestista:

Minun ja Ollin haastattelu Aamu-TV:ssä katseltavissa Areenassa jonkin aikaa

”Nykyinen politiikka ei tuota onnellisuutta, ja myös tulevaisuuden edunvalvonta on unohdettu. Uudet haasteet vaativat uusia mekanismeja. Onnellisuuspolitiikassa on kyse näiden mekanismien kehittämisestä ja hyödyntämisestä,”

- Onnellisuus nostettava politiikan ytimeen

“…Planeetan elämän edellytysten ylläpidon ja ihmisten hyvinvoinnin tulisi olla politiikan keskeisin tavoite, johon muita tavoitteita peilataan. Tuntuu, että nykypolitiikka on sekoittanut perinteiset hyvinvoinnin tavoittelun keinot itse tavoitteeseen. Yhteiskunnan muut tavoitteet alistetaan talouskasvulle, joka perustuu yhä uusiutuvien luonnonvarojen ylikulutukseen.

Luonnonvarojen ylikulutukseen perustuva bruttokansantuotteen kasvu ei tuota enää länsimaissa hyvinvointia. Päinvastoin, se vaarantaa ekosysteemien, ihmisten, muiden lajien ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Kulutamme luonnonvaroja 40 % nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Elämme siis velaksi. Planeetan resurssien velaksi kuluttaminen on erityisen vakavaa, koska kukaan ei tule velkakriisin uhatessa pelastamaan ja maksamaan laskua…”

- Kohti maapallolle sopivaa hyvinvointia ja onnellisuutta

“…Ihmiset tarvitsevat pidempiä lomia lisätulojen sijaan! Kaupunkisuunnittelun on oltava käyttäjälähtöistä! Julkisten rakennusten kuten koulujen käyttöastetta pitää lisätä avaamalla ne kansalaisten laajempaan käyttöön!

Siinä kolme politiikkasuositusta, joita ajatushautomo Demos Helsinki ja Maailman luonnonsäätiö WWF ehdottavat keskiviikkona julkistetussa Onnellisuuspoliittisessa manifestissa…”

- Onnellisuus on politiikan uusi taikasana

Aiheeseen sopii myös hyvin Areenasta löytyvä keskusteluohjelma luokkayhteiskunnan paluusta: Markku Heikkinen: Tervetuloa uusi luokkajako! ja aina yhtä erinomaisen Identity campaigningin postaus: The Death of self interest fundamentalism

Omia aiheeseen liittyviä keloja unohtamatta: Vehmas Assembly – Hyvä elämä koostuu teoista

The Planet / Planeten/ Äiti maa 1/9

Vuosi 2009 oli  häkellyttävä. Elämä tuntuu tosiaan olevan yhtä muutosta. Pienellä kannustuksella ja onnella muutokset ovat tapahtuneet parempaan päin. Muutosten suuruudet aiheuttavat ajoittain häkellystä.

Kotona kaikki siirtyivät 2009  liikkumaan kahdella jalalla ja jokaisella on nykyään omat hampaat. Kummatkin ovat äärimmäisen hienoja ominaisuuksia ihmisissä. Uudet leikit, mielenkiintoiset kysymykset ja uhmaikä tulivat kuluneena vuonna myös tutuiksi. Olin unohtanut kuinka hauskaa on käyttää hämisnaamaria ja kuinka paljon iloa pienissä asioissa on. Arki on monesti pienten lasten vanhemmille hieman haastavaa. Tänä vuonna lapset eivät ole enää yhtä pieniä. Jos vaikka pääsisi kesällä neppisradalle…

Harrastuksiin mahtui kuluneena vuonna paljon uuden oppimista. Luin valtavasti ja pyrin ottamaan opittua tietoa käyttöön. Yritin jakaa oppimaani myös entistä järjestelmällisemmin eteenpäin. Perustin yhdessä oppimista varten yrityksen, Vehmas Assemblyn.

Aloin katsoa kirjoittamista uudesta vinkkelistä. Voisiko näppäimistöllä naputtaa muutakin kuin sähköposteja ja blogia? Kirjoitin omakustanteisen ekirjan hyvästä elämästä ja onnellisuudesta.

Kesällä nautiskelin ruoankasvattajalle ihanteellisista ilmoista. Kasvit kasvoivat itsekseen sillä välin kun istuskelin lueskellen ja eväitä nautiskellen puutarhatuolissa. Kesä oli hieno.

Syksyllä vierailin useassa taidenäyttelyssä. Pablon näyttely Ateneumissa ja Botticellin näyttely Frankfurtissa olivat upeimmat. Eniten ajatuksia herättivät kuitenkin Koffin museossa olevat kapakkahupeja kuvaavat piirrokset. Hmmm

Asuinalueelle on saatu vipinää. Pohjois-Haagan kotisivujen toimittamisen ohella järjestin keväällä aluefoorumin Pohjois-Haagan liikenteestä ja syksyllä yhteisfoorumin Etelä-Haagan kanssa kaupunkipolkujen luomisesta. Lokakuussa järjestin Vehmas Assemblyn toimesta haagalaisille kurssin kansalaisjournalismista. On mukavaa ajatella, että aluefoorumien aloittaminen on ehkä osaltaan kannustanut Helkaa ottamaan Haagan osaksi miljoonaluokan Caddies-projektia yhteisön kehittämiseksi. 2009 oli hieno vuosi Pohjois-Haagalle!

Olen onnellinen lumesta. Lapset saavat vihdoin nähdä kuinka hauskaa talvella ennen oli.

Töissä kuluneen vuoden huippuhetki oli huhtikuinen hankematka Borneon sademetsiin. Reissu jätti minuun jopa vuoden aikana saavutettuja suojeluvoittoja suuremman kokemusjäljen. Työkaverit innostuivat bloggaamaan sademetsätiimin esimerkin mukaisesti. Hyvä hyvä! Työpostaukseni löytyvät muuten täältä.

Yhteiskunnallisesti vuosi 2009 oli epäonnistunut. Kööpenhaminan häpeällinen tulos ja suomalaisen poliittisen järjestelmän heikko happi leimasivat vuotta. Uskoni nykyisenkaltaiseen poliittiseen päätöksentekoon on vuoden vaihtuessa koetuksella.

Olen varma, että vuosi 2010 tulee olemaan jopa edeltäjäänsä mielenkiintoisempi. Odotan innolla uusia ajatuksia, ystäviä ja seikkailuja! Jotta vuosi ei menisi aivan ajelehtimiseksi, olen suunnitellut uusia kujeita, entisten hyvien kujeiden lisäämistä ja muuta mielenkiintoista vuodelle 2010.

Oikein upeaa Uutta vuotta ja alkavaa vuosikymmentä kaikille! Olette upeita!

Kuva cc taivasalla

Blogiani ja Twitter-päivityksiäni seuranneet ovat huomanneet, että puuhaan kaikenlaista vapaa-ajallani. Toimitan Pohjois-Haagan kotisivuja, koordinoin aluefoorumia, hoidan kasvimaata, keinun ja leikin lasten kanssa ja nukun päiväunia. Kesällä ostin huuliharpun.

Vapaa-aikani on osa elämääni siinä missä työaikanikin. Olen siitä onnellisessa asemassa, että nautin työstäni suunnattomasti. Kutsumustyö voi viedä helposti mennessään niin, että muu elämä jää paitsioon. Minulle meinasi käydä näin muutama vuosi sitten.

Olen siitä lähtien treenannut keinoja joilla voin elää hyvää elämää kokoajan. En halua rajoittaa huumaavia flow:n tunteita vain työpaikalle. Monet nykyisistä vapaa-ajanpuuhistani ovat harkittuja tapoja parantaa omaa hyvinvointiani.

Omaa onnellisuuttaan ja hyvinvointiaan voi parantaa hyvin erilaisin keinoin.  Keinot riippuvat ihmisestä ja hänen elämäntavoitteistaan.

Olen onnistunut parantamaan omaa hyvinvointiani toteuttamalla psykologian ja filosofian meille tuottamaa tietoa hyvästä elämästä. On olemassa kaikille yhteisiä tapoja parantaa hyvinvointia. Eräs niistä on sosiaaliset kontaktit ja ystävyyssuhteet, rakkautta unohtamatta. Olen kirjoittanut blogissani myös joutilaisuudesta, hidastamisesta, mikä ei sinällään ole keino vaan seuraus siitä, että tietää mihin keskittyä elämässään. Aion vastedeskin viettää entistä parempaa elämää ja opetella uusia tapoja saada hymy kasvoille.

Koska saamme tyydytystä muiden ihmisten kanssa oleskelusta, on vain järkevää parantaa hyvinvointia yhdessä. Perustin elämisen opettelua varten toiminimen, Vehmas Assembly, jonka parissa toivon jakavani uusia kokemuksia teidän kanssanne.

Tarkoitukseni on jatkaa kirjoittamista hyvinvoinnista ja keinoista parantaa omaa elämää. Lisäksi aion järjestää silloin tällöin kokoontumisia ja pikakursseja hyvästä elämästä ja keinoista joilla tukea omaa hyvinvointia.

Kurssiaiheet valitaan siten, että minun, yhteistyökumppaneiden ja osallistujien hyvinvointi paranee kursseille osallistuisen myötä. Se paraneeko elämänlaatusi kirjoituksiani lukemalla, riippuu siitä saavatko ne sinut toimimaan. Lukeminen ei auta, elämää tulee elää.

Ensimmäinen pikakurssi on muuten aikataulutettu lokakuun alkuun. Muista tilata Vehmas Assemblyn blogi ja lisätä Vehmas Twitter-seurattavien joukkoon.

Kuva cc dotbenjamin

Kirjoitin ennen lomille lähtöä WWF:n Kulutusviidakko-blogiin muutamia juttua ajastuksella julkaistaviksi. Tässä osa niistä ja muutama muukin ajatus:

• Varoitustarroja lihapaketteihin?
• Palmuöljyä suihkussani!
• Klikkausaktivismia?
• WWF:n tuoreet palmuöljy- ja soijauutiset
• Mistä ruoka tulee?

Sain vihdoin julkaistua myös pahasti myöhässä olleen selostuksen viime maaliskuisesta liikenneaiheisesta aluefoorumista. Tunnin mielenkiintoisen esityksen ja keskustelun editoiminen reiluun kymmeneen minuuttiin oli kirjoituksen haastavin osuus. Syksyllä lisää aluefoorumia. Aiheeksi voisi ottaa vaikka puistot ja viheralueet, jos Haagalaiset siis niin haluavat.

Matka oli kevyesti upein ikinä tekemäni. Borneon metsät ovat taianomaisia.

Saimme tanssia Dayak-heimon kanssa toteemin ympärillä, väistellä iilimatoja sademetsässä, syödä suussa sulavia kaloja, uida vesiputouksessa, tutustua toivoa-antaviin ihmisiin, oppia elämästä ja matkata jokiveneellä hiljentävän upeiden metsäkatedraalien alla. Vierailimme myös kultakaivoksilla, kaskiviljelijöiden luona, öljypalmuplantaaseilla, orankisaarella ja Sebangaun trooppisissa turvemetsissä jotka saavat vetensä Borneon sydämestä.

Kokosin monista kuvistani matkakertomuksen Borneo 2009

Lähden tänään parin viikon työmatkalle Borneon sademetsiin (kartta). Täällä lisää tietoa reissusta ja reissukohteesta

Aurinkoista huhtikuun jatkoa!

kuva cc ai@ce

Me ihmiset tykkäämme tästä ympäristöystävällisestä materiaalista jo hieman liikaa. WWF kehittää Mekongissa yhdessä paikallisten kanssa rottingin kestävää tuotantoa ja olenpa kuullut että Indonesian WWF:llä on ollut samankaltaisia toimia.

Ohessa video vastuullisen rottingin kasvatuksesta Laosissa

Rottinki on muuten yksi hyvä syy käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita sademetsässä. Mokoma kiipijä kasvi on tuhansien koukkumaisten piikkien peittämä. Rottingin otteesta ei pääse kuin kaverin auttamana tai haavoilla irti.

Puunkäytön lisääminen on esitetty jokseenkin yltiöpositiivisesti. Raakapuunkäyttö tullee kolminkertaistumaan lähivuosikymmeninä. Se onko tämä puu kestävästi tuotettu ratkaisee sen käytön hyödyt ilmastolle ja ympäristölle.

Hyvä nyrkkisääntö on että hiili on parhaiten turvassa luonnontilaisessa metsässä ja vasta toiseksi vastuullisesti hoidetussa. Uudelleen metsitys on ilmastonkannalta jo ensiapua.

Kaikki metsäkadon pysäyttämiseksi esitetyt ratkaisut kuuluvat työlistalleni.

Convenient Truth (Osa 1)

Convenient Truth (Osa 2)