Julkaisimme WWF:llä puolivuotta valmistelemamme palmuöljypisteytyksen tulokset. Pisteytimme 59 merkittävintä eurooppalaista palmuöljyä käyttävää elintarvike- ja kosmetiikkayhtiötä niiden vastuullisuuden perusteella.

Suomalaiset elintarvikeyhtiöt eivät tulosten perusteella ole paljon korvaansa lotkauttaneet sademetsien tuholle. Eniten pisteitä kerännyt suomalaisyhtiö SOK sai vain 10,5 pistettä 29:stä. Surkeimmin pärjäsi ekomerkeistään tuttu Raisio.

Raisio sai 1 pisteen! Ei paljon Eloveena-tyttöä naurata, ainakaan tämä selityksen maku.

“…WWF:n mukaan Raision olisi pitänyt vastata kyselyyn joka tapauksessa.

– Testissä mitattiin myös sitä, onko aiemmin toimittu vastuullisesti ja miten toimittiin pisteytystä tehdessä, jolloin Raisio on valmistanut kasvirasvoja, WWF:n metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa huomauttaa. [puhumattakaan siitä, että Raisio jatkaa Keiju-margariinien myyntiä vielä jatkossakin]

Hirvonen kuittaa arvostelun sillä, että WWF:n parin vuoden takaisessa selvityksessä Raisio pärjäsi hyvin…”

Kuitataanpa Raision väite kaksi vuotta sitten tapahtuneella:

“Tänään julkaistu raportti “Syökö suomalainen elintarviketeollisuus viimeisiä sademetsiä?” osoittaa, että suomalainen elintarviketeollisuus on pääosin piittaamaton asiasta…

…On hälyttävää, että 21 yritystä ei edes vastannut kyselyyn, vaikka emme julkista yritysten yksityiskohtaisia vastauksia, ja vain kaksi on ilmaissut tuottajalle kiinnostuksensa tuotantotapojen vaikutuksiin”, sanoo metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa WWF Suomesta. “Palmuöljyn tuotanto saadaan vastuulliseksi vain, jos ostajamaat ja -yritykset vaativat sitä.”

WWF on luvannut olla kertomatta kuinka huonosti kukin suomalaisyritys pärjäsi pari vuotta sitten. Jos Raisio kuitenkin kokee pärjänneensä silloin paremmin kuin nyt, niin miksi se on muuttanut toimintaansa vastuuttomammaksi? Erikoista ympäristövastuunkantoa eikö? Antaisitko tästä kymmenen pistettä ja yhtiön ekomerkin?

Toisinkuin suomalaiset kilpailijansa, Unilever pärjäsi pisteytyksessä hyvin mikä todistaa, että yritys toimii hyvänä esimerkkinä ympäristövastuunhoidossa muille yrityksille.

Unileverin margariini on Floraa ja Raision Keijua.

Bloggasin pisteytyksen tuloksista ja siitä mitä sinä voit asian suhteen tehdä WWF Suomen Villi Planeetta blogissa. Ehdit vielä kuunnella Radio Suomen erinomaisen jutun aiheesta Yle Areenassa. Palmuöljyasia alkaa 3 minuutin jälkeen.

Rupattelin viime viikolla radiossa myös soijasta YLEX:n sivumakuohjelmassa: onko soijan syönti ekoteko vai epäteko?

Niin ja perjantaina kerroimme suomalaisten Stora Enson ja vuorostaan tehtaita Suomessa lakkauttavan UPM:n puuhista etelän nopeakasvuisilla puuplantaaseilla.

Tällaisia mietteitä täällä syyslomalla.

Kuva C Sampsa Kiianmaa/WWF

Matka oli kevyesti upein ikinä tekemäni. Borneon metsät ovat taianomaisia.

Saimme tanssia Dayak-heimon kanssa toteemin ympärillä, väistellä iilimatoja sademetsässä, syödä suussa sulavia kaloja, uida vesiputouksessa, tutustua toivoa-antaviin ihmisiin, oppia elämästä ja matkata jokiveneellä hiljentävän upeiden metsäkatedraalien alla. Vierailimme myös kultakaivoksilla, kaskiviljelijöiden luona, öljypalmuplantaaseilla, orankisaarella ja Sebangaun trooppisissa turvemetsissä jotka saavat vetensä Borneon sydämestä.

Kokosin monista kuvistani matkakertomuksen Borneo 2009

Raha on syynä myös siihen, miksi palmuöljyn tuotantoa lisätään peltopinta-alaa kasvattamalla sademetsien kustannuksella eikä muita alueita hyödyntämällä tai hehtaarisatoisuutta parantamalla. Plantaasien tieltä kaadetusta puusta saa nopean pikavoiton yhden rungon maksaessa jopa 300 dollaria.

Mitä jos ostajat ja kuluttajat eivät enään suostuisi ostamaan ja käyttämään palmuöljyä jonka vuoksi on hakattu sademetsiä, tuhottu ympäristöä ja aiheutettu sosiaalista hätää ja tuottajavaltiot huolehtisivat kestävästä maankäytön suunnittelussa jossa myös metsillä ja paikallisilla on paikkansa?

Palmuöljyn vastuullisesta tuotannosta hyötyisivät kehittyvät tuottajavaltiot kun luonnonvaroja käytettäisiin niiden uudistumisen rajoissa. Tulo olisi pitkäaikaista. Ympäristö ja lajit, ilmastosta puhumattakaan hyötyisivät kun plantaasien tieltä ei kaadettaisi enään arvokkaita metsiä.

Viljelijät hyötyisivät paremmista viljelymenetelmistä joiden avulla he saisivat jopa kolminkertaistettua satonsa olemassa olevilta pelloiltaan. Paikalliset saisivat pitää asuinalueensa ja saisivat puhdasta juomavettä myös jatkossa.

Maataloussektori ja maailman ruuantuotanto parantuisi kun jo hakattuja tai hylättyjä joutomaita opittaisiin ottamaan takaisin viljelykäyttöön ja vastuulliset viljelymenetelmät saataisiin levitettyä muille maatalouden sektoreille.

Euroopassa kuluttajat hyötyisivät sillä heidän ei tarvitsisi lopettaa jokapäiväistä, palmuöljyä sisältävien tuotteiden kuten saippuoiden, kosmetiikan ja ruoan käyttöä.

Minä ainakin haluan kauppani hyllylle vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä.

Öljypalmuplantaasien leviäminen on suurin suora syy Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoon ja sen vakavuuden vuoksi tuhon lopettaminen vaatii useita eri keinoja aina valtioista, viljelijöihin, rahoittajiin, välittäjiin, jalostajiin, jälleenmyyjiin ja kuluttajiin. Suomessa yhtiöiden tulisi siirtyä käyttämään vain vastuullista palmuöljyä.

WWF Suomi vetoaa tässä kuussa kaupan keskusliikkeisiin: Keskoon, SOK:n ja Tradekaan jotta löytäisit kauppasi hyllyltä enemmän ja helpommin vain vastuullisia sademetsäystävällisiä tuotteita. WWF julkaisi asiasta tännän tiedotteen otsikolla: Kaupan keskusliikkeiden ympäristöstandardit eivät takaa trooppisten tuotteiden vastuullista tuotantoa.

Voit lähettää oman vetoomuksesi hiirenklikkauksella täältä!

Lue lisää palmuöljystä WWF:n sivuilta. Suosittelen erityisesti Elintarviketeollisuus-raporttia. Huffington Postissakin oli hiljakkoin pääosin paikkaansa pitävä palmuöljykirjoitus.

Kuva: CC  Mike Iowe

Perintömetsä-ohjelmakin porskuttaa tanakasti eteenpäin. Ihmiset, kunnat ja seurakunnat perustavat tasaiseen tahtiin vapaaehtoisia suojelualueita. Parin viikon päästä käyn kyläilemässä Suomussalmella jossa seurakunta perusti erityisen upean suojelualueen. Pemellä on uusia kujeita korvan takana…

Tänään osallistuin EU:n Uusiutuvan Energian direktiivin kestävyyskriteereihin (aiemmin kirjoitettua) läheisesti linkittyvän Kansallisen CEN standardointiseurantatyöryhmän “biomassat” kokoukseen. Työ on vielä kovin alussa ja kovin hähmäistä. Työn otsikkoa ja aiheen kohdennusta ei olla vielä päätetty. Ohjausryhmän lisäksi kuulun biodiversiteetti ja ympäristökriteerejä pohtivaan asiantuntijatyöryhmään.

Illaksi olin merkinnyt kalenteriin kolme päällekäistä menoa: Porkkanamafian kokouksen, Pohjois-Haaga seuran kokouksen ja liikuntaa. Osallistuin Porkkanamafian kokoukseen etänä kännykän Jaiku-sovelluksella samalla kun junailin Pohjois-Haagaan. Marikoo raportoi kokouksen hienosti.

Kirjoitin aiemmin asuinalueharrastuksestani. Projekti nytkähti tänään hienosti eteenpäin ja vuoden välitavoitteet täyttyvät kohisten. Pohjois-Haaga seura innostui esittelemästäni aluefoorumitoiminnasta. Sain valtuudet järjestää Pohjois-Haagalaisille asukkaille, yrityksille, yhteisöille ja muille sidosryhmille asiantuntijoiden tähdittämän aluefoorumien esittelytilaisuuden vielä tämän syksyn aikana. Tiukkana tavoitteenani on saada ensimmäinen varsinainen foorumi koolle ennen vuodenvaihdetta.

Äsken kommentoin Vihreän Langan palmuöljyjuttua.

“…Voit omalta osaltasi osallistua sademetsien suojeluun selvittämällä jääkaapin ovella eri ruoka-aineiden aiheuttamaa ekologista jalanjälkeä sademetsissä ja valitsemalla ruokakaupassa sademetsäystävällisiä tuotteita. WWF on koonnut listan suurimman jalanjäljen aiheuttavista elintarvikkeista sekä ratkaisuista jalanjäljen pienentämiseen…”

Käy printtaamassa Sademetsä jääkaapissasi (pdf) muistilista ja kiinnitä se vaikka työpaikkasi jääkaapin oveen.

Törmäsin viikolla muunmuassa tälläisiin sivuihin:

• Hyvä Mildola! Suomalainen ravintorasvojen jalostaja Mildola sitoutui siirtymään sademetsäystävällisen palmuöljyn käyttöön.
• Kannustetaan muut yhtiöt seuraamaan esimerkkiä!
• Nasan ilmastoaikakone Maapallon keskilämpötilan ja Pohjoisnavan jääpeitteen muutokset ovat dramaattisia
• Greenpeace julkaisi Päästöpäättäjät sivun jolla voi seurata ketä äänestää seuraavissa vaaleissa
• Guardianin on kerrottu julkaisseen salaisen Maailman Pankin raportin biopolttoaineiden vaikutuksista ruuanhintaan. Löysin tämän uutisen.
• Mistä biopolttoaineesta edellisessä on kyse? USA:n maissietanolista
• 350.org
• Maailmantalous.net
• Ruotsin televakoilu on jäävuoren huippu

Neste Oilin Hallintoneuvoston puheenjohtaja Heidi Hautala biopolttoaineista Nelosen uutisissa:

Työt rullaavat kuin rasvattu. Sähköpostin määrä on vähentynyt tällä viikolla ainakin puolella kun suomalaiset ovat kirmanneet kesälomille. Toimistossakin on rauhallisempaa ja helpompaa keskittyä töihin.

Aloitin viikon STT:n uutisvideon kuvauksilla. Pyörimme toimittajan kanssa Kampin ostoskeskuksen K-marketissa jutellen ruoan ympäristövaikutuksista. Asia on yllättävän monimutkainen. Helppo nyrkkisääntö on että viettää suurimman osan ostosajasta hedelmä- ja vihannesosastolla ja valitsee koriin kotimaisia sesonkituotteita. Ulkomaalainen kasviskin on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin liha. Lihan syöntiä kannattaa ainakin vähentää ellei halua täysvegeksi ryhtyä. Video tulee STT:n asiakkaiden käyttöön eli reilulle kymmenelle eri lehdelle (videota voi käyttää verkkolehdissä). Hihkaiskaa jos törmäätte siihen netissä.

WWF:n kesäkuun sankariteko keskittyi kasvisten suosimiseen grilliritilöillä. Aihe liittyi kestämättömän brassilihan tuotannon ja soijan viljelyn seurauksiin Amazonin sademetsille. Löysin tänään asiaa hyvin valottavan artikkelin Brazil: How to Atone for Beef’s Sins. Ajankohtaisessa Kakkosessa oli tänään hyvä reportaasi brassilihasta ja soijasta. Ohjelma (1.7.) ilmestynee Areenaan hetken päästä.

Huomasin ilokseni että Brasilian uusi ympäristöministeri otti tiukat keinot käyttöön laittoman laidunnuksen vähentämiseksi. Pettymyksekseni taas huomasin, että EU:ta ei kiinnosta sademetsien hyvinvointi kunhan eurooppalaiset eivät sairastu laittomasta lihasta.

Heinäkuun sankariteko elintarvikeyhtiöiden vastuullisuuteen kannustus alkoi tohinalla. Yksi sademetsätyömme tavoite WWF:llä on että Suomessa ei enään käytetä sademetsien tuhoa aiheuttavaa palmuöljyä.

Palmuöljyä voidaan tuottaa niin, että ympäristö ja ihmiset eivät kärsi. Vastuullinen tuotanto tulee saada ainoaksi käytettävissä olevaksi tuotantomalliksi. Tämän takia myös suomalaisten palmuöljyä käyttävien yritysten tulee vakuuttaa tuottajat siitä että he haluavat vain ympäristöystävällisesti tuotettua palmuöljyä. Kun markkinat ovat tiedossa niin kasvattajat voivat tehdä vaadittavat investoinnit vastuullisuuden saavuttamiseksi.

Voit kannustaa napin painalluksella valittuja suomalaisia palmuöljyä käyttäviä elintarvikeyrityksiä sitoutumaan vastuullisuuteen. Elintarvikeyritykset voivat pienentää sinunkin ympäristövaikutuksia jos vain niin haluavat.

Malesian hallitus kielsi metsän kaatamisen öljypalmuviljelmiksi tai siis metsän jota ei ole maankäytönsuunnittelussa merkitty maatalouskäyttöön. malesian pääministeri totesi että hehtaarisatoja nostamalla ja muuta kuin metsäalueita hyödyntämällä palmuöljyn tuotantoa kyetään tehostamaan. Sarawakin osavaltio on kaavoittanut laajoja sademetsäalueita maatalouskäyttöön ja se aikoo hakata noin miljoona hehtaaria sademetsää öljypalmuplantaasien tieltä vuoteen 2010 mennessä.

Tällaiset hallinnon sisäiset konfliktit ovat tulleet tutuksi Borneo-projektimme yhteydessä. Yritysten vapaaehtoinen vastuun kanto tekemisistään onkin tärkeä keino sademetsien pelastamiseksi kunnes maankäyttöoikeudet, -suunnitelmat ja lait saadaan kuntoon.

Laista tuli mieleen Guardianin talousuutinen EU:n biopolttoainekriteeristöstä. Kriteeristö määrittelee EU:ssa sallittavien biopolttoaineiden tuotannon kestävyyskriteeristön. Tämänkin prujun kiemurat ovat tulleet minulle tutuksi kevään aikana kun olen viestinyt Suomen edustajille ratkaisu- ja parannuskeinoista joilla kriteeristöstä saisi kehitettyä vastuullisuuden takaavan. Paras puoli tässä kriteeristössä olisi se, että se on osa sitovaa lakia.

Guardianin artikkeli loppuu lupaavasti:

“I see a philosophical challenge, as we’re taking more care over the vegetable oils you put in your car than the oils you put in yourself through what you eat.”

“If you put that same oil in chocolate, nobody would say a thing,” he added. “We could end up with the paradox that the cleanest vegetable oils go in your car, and then there would be dirty oils that are only fit to be used in food.”

Heitin tämän koukun medialle jo toukokuussa. Miksi vain biopolttoaineilta vaaditaan kestävyyttä? Suurin osa samoista raaka-aineista käytetään ruoaksi ja muihin tarkoituksiin.

Lueskelin viime viikon metsät ja ilmastonmuutos-reissulla Karin kirjoittaman Web 2.0 – johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin raportin ja kokeilin siinä kuvattua crowdsourcingia eli joukouttamista tänään käytännössä. Suurkiitos kaikille sademetsä t-paidan ideointiin osallistuneille! Mahtavia ideoita! PS. Joukouttamisesta käytiin illanmittaan mielenkiintoista keskustelua Jaikussa.

Amazonin reunaa kaluavasta laitumesta otettu kuva kuuluu leof freitaksen kuva-albumiin AMAZÔNIA – Problemas

Valtsikalla on aloittelijan opas del.icio.uksen käyttöön. Katso myös Irmelin esitys delistä tämän postauksen lopussa.

Ohessa muutama mielenkiintoinen sivu menneeltä viikolta:

• HS: Eduskunta hyväksyi Lissabonin sopimuksen niin kuin jo alkuviikosta oli tiedossa. Tästä runnomispäätöksestä kertovaa uutista mielenkiintoisempi oli kuitenkin selostus Eduskunnassa käydystä keskustelusta, sekä se kuinka EU aikoo kiertää aiemmat päätöksensä siitä, että sopimus tulee hyväksyä kaikissa jäsen valtioissa sen voimaan tulemiseksi. Sopimuksen käsittely eri puolueissa tulee vaikuttamaan vahvasti ainakin omaan äänestyskäyttäytymiseeni tulevissa kunnallisvaaleissa.
• YLE julkaisi uuden nettipalvelun, A-Tuubin jossa voi katsoa mediatalon ajankohtais ja asiaohjelmia. Nostan hattua YLEn nettivalloitukselle.
• Heinäluoma näytti oivaa esimerkkiä suomalaisille siitä kuinka jo muutamassa päivässä saa lisäpuhtia kun vähentää lihan syöntiä. Olen itsekin vähentänyt lihan pureskelua. Lounailla syön usein herkullisen kasvisvaihtoehdon kukkurallisen salaattiannoksen kera. Toissa viikolla söin muuten pitkästä aikaa ohrasuurimoita. En ymmärrä miksi sitä ei tarjota useammin. Ohra on mielestäni riisiä makoisampaa ja tuntuu suussa mukavalta. Täytyykin laittaa ostoslistalle.
• Ympäristöalalla julkaistaan jatkuvasti niin paljon uutta tutkimustietoa, että kaiken mielenkiintoisen lukeminen on sula mahdottomuus. Joudunkin seulomaan uusista raporteistani ne jotka palvelevat parhaiten omia työtehtäviäni. Tämä raporttien valikoiminen on jo suuri työ ja ne tulisi vielä lukeakin. Minulla on tapana kasata lukemista odottavat rapskat työpöydälle pinoon ja lukea ne kerralla läpi kun työtilanne antaa siihen mahdollisuuden. Tällä viikolla pinon päälle päätyivät ainakin nämä rapskat: Modest African footprint still approaching limits, Eldiksen uutisblogin ruokaspesiaali ja Millenium ecosystem assesment raportit
• The New Yorkerissa pohdittiin teollista ruoan tuotantoa artikkelissa The Last Bite
  
• Neste Oil jatkaa nopeaa laajenemistaan rakentamalla Hollantiin uuden biodieseljalostamon. Neste Oilin palmuöljyn kysyntä uhkaa kasvaa todella nopeasti maailman suurimpiin: 200 000t Suomessa, 800 000t Singaporessa ja nyt toiset 800 000t Hollannissa. Olin viime marraskuussa Ykkösen aamu-tv:ssä yhdessä Neste Oilin edustajan kanssa. Yhtiö sitoutui tuolloin käyttämään vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä vuoteen 2012 mennessä. Valitettavasti sertifioinnin avulla ei kyetä ehkäisemään nopean laajenemisen aiheuttamia kielteisiä, epäsuoria maankäytön muutoksia. Biopolttoaineplantaasit uhkaavat työntää elintarvikeplantaasit sademetsiin. Voit lukea WWF:n ratkaisuista palmuöljyn käyttöön palmuöljysivuillamme.
• Sitoudu vähentämään paperin törsäystä ja lue mielenkiintoisia faktoja kulutustottumuksistasi juuri julkaistulla Shrink-sivulla.

Sosiaaliset kirjanmerkit – Del.icio.us

| View | Upload your own