Oka-kriisi käynnistyi kun länkkärit yrittivät viedä Mohawkkien viimeisiä maita rakentaakseen 9-reikäisen golf-kentän. Sitten ammuskeltiin, piiritettiin inkkareita ja näytettiin kuka saa rikkoa sääntöjä ja kuka ei. Kriisin taustalla on ilmeisesti golfin lisäksi aika paljon muutakin typerryttävää sortoa. Minä kun luulin, että vain Saksa on paska maa. Niitä on näemmä enemmänkin.

Kanehsatake: 270 Years of Resistance (The Oka Crisis) (1993)

Suomalaisten perheet ovat pienentyneet ja asunnot kasvaneet. 60-luvulla jokaisella suomalaisella oli keskimäärin 14,3 neliötä asuintilaa. Vuonna 2008 asuintilaa tarvittiin jo 38,6 neliötä per suomalainen. Yli 40 prosenttia suomalaisista asuu yksin. Luku on käsittämättömän korkea ja selittänee osaltaan kasvanutta yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja pahaa oloa.

Asuntovelka on ikävä riippakivi jolla ihmiset jumiuttavat itsensä koko elämän kestävään oravanpyörään. Yritän säilyttää valinnan vapauteni ajankäytön suhteen minimoimalla velaksi elämisen määrän. Päätöksen johdosta elän keskimääräistä ympäristöystävällisemmin. Tarvitsen tavaroilleni vain kaksi neliötä enemmän tilaa kuin mitä 1960-luvun suomalainen tarvitsi.
“Aika hyvin.”, kaverini kommentoi.
“Riippuu mittarista.”, vastasin.

Olemme törmänneet käytännön ongelmaan ympäristöystävällisessä asumisessa. Tiiviiseen asumiseen ei ole Suomessa saatavilla huonekaluja. Yritin keväällä etsiä Murphy-sänkyjen myyjää, mutta turhaan. Kuka huomaisi tämän niche-markkinan ja toisi tarjolle kohtuuhintaisia huonekaluja tulevaisuuden kaupunkiasuntoihin?

Video – Huonekaluja pieniin asuntoihin

Video – Muokattava koti Hong Kongissa

Sokea usko markkinoiden itseohjautuvuuteen on mennyttä. Samoin usko siihen, että bruttokansantuotteen kasvu parantaisi ihmisten hyvinvointia on vanhanaikaista.

Ympäristöministeri Lehtomäkikin katsoo, että bruttokansantuotteen kasvu saattaa jopa laskea hyvinvointia.

Mäkelän mukaan käynnissä olevat valtavat talouden elvytystoimet tähtäävät juuri lyhytnäköisiin voittoihin ja hallitusten elvytystoimet onkin asetettu laajasti kyseenalaisiksi. Saavutetaanko talouskasvulla niitä hyötyjä joita kansalaiset ja maapallo kaipaavat?

Planeetan resurssienkäyttö täytyy Mäkelän mukaan saada laskettua kestävälle tasolle ja ympäristön tuhoutuminen tulee pysäyttää. Päättäjiltä vaaditaan nyt rohkeutta tehdä kauas tulevaisuuteen luotaavia päätöksiä. Todelliset valtiomiehet eivät menesty iltalehtien lukijakyselyissä ja päivän gallupeissa.

Huomasithan WWF:n ja Demos Helsingin onnellisuuspolitiikkaa-blogin jossa pohditaan keinoja joilla poliitikot voivat tukea ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden kasvua bruttokansantuotteen kasvattamisen sijaan?

Video – Timo Mäkelää haastateltiin Davoksen World Resources Forumissa syyskuussa 2009

Voit uskoa, että on hyvä fiilis saada töissä edistää suomalaisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Yksi kevään projekteistani on ajatusten herättely hyvinvoinnin ja kulutuksen yhteyksistä. Olen nauttinut jo muutamista kelailusessioista asian parissa Demoksen jäbien kanssa, ja onhan asiaa tullut mietittyä jo Vehmas Assemblyn puitteissakin.

WWF uskoo, että henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelu on ehkä paras tapa pienentää omaa ekologista jalanjälkeä. Jatkuva kulutuksen kasvu on tuhoamassa planeettamme. Taloustavoitteet tulee sovittaa planeetan mittoihin. Kasvun aiheuttama ekologinen velka on jo nyt liian suuri.

Yhden planeetan tulevaisuudet ovat onnellisia!

Jatkuva kasvu tuntuu kaukaiselta. Se ei ole sitä. Jatkuva kasvu näkyy meidän tavallisten jamppojen elämässä jatkuvana komerotilan puutteena ja suuremman asunnon oston ahdistuksena. Jatkuva kulutus ja sen luomat puutteen tunteet ahdistavat. Aina pitäisi ostaa jotain lisää ja aina tulee uusi malli tai muotivillitys.

Kulutus tuhoaa planeettamme. Koti on jatkuvan kulutuksen ja shoppailun kasvun yhteiskunnassa tavaravarasto.

Haastan sinut nostamaan omaa hyvinvointiasi ja uudelleen arvioimaan sitä mikä on tärkeää. Kovat jäbät raivaa paskan pois tieltä ja keskittyy asiaan. Et kai sinä jää paskaan jumiin? Vastaa haasteeseen täällä, jos pystyt.

Hienon sattuman kautta New Economic Foundation julkaisi Demoksen työblogin Onnellisuus politiikkaa kanssa samana päivänä raportin talouskasvun ongelmista. Lapsikin ymmärtää, että jatkuvasti kasvava talous tai – hamsteri- ei mahdu yhdelle planeetalle.

Olen viime viikkoina miettinyt paljon luonnonvarojen, ja erityisesti öljyn riittävyyttä. Huipputapahtumia. Monista hyvistä aiheen videoista valitsin teille tämän.

Olen kiitollinen, että saan ja olen lähtenyt mukaan vastaamaan tuleviin haasteisiin kehittämällä omaa asuinaluettani. Globaali keskustelukerho tulee menettämään merkitystään yhä enemmän meidän lähiö-, kylä- ja asuinalueyhteisöillemme. Uudelleen rakenna yhteisösi ja opi kuinka voit voimistaa asuinaluettasi. Et voi hävitä ja tutustut samalla hienoihin ihmisiin.

Ensi viikolla vietän ympäripyöreitä päiviä Keski-Kalimantanilla Borneossa kokoushuoneen ilmastointihumussa pohtien kuinka WWF Suomi jatkaa Borneolla menestyksekästä työtään estääkseen metsäkadon, ilmastonmuutoksen kiihtymisen, paikallisten oikeuksien rikkomisen ja orankien sukupuuton. Voit tukea meitä täällä.

WWF Suomi taistelee sademetsien ja orankien puolesta Suomen tuoteketjuviidakossa ja Indonesiassa, Borneon vuoristosademetsissä yhdessä WWF Indonesian kanssa.

Alla on muutama hieno video sademetsissä salamavauhtia käyvästä tuhosta. Tuho ei näy lähikaupassamme, mutta voimme silti hidastaa sitä siellä.

Maya Lin – Unchopping a Tree from What is Missing? Foundation on Vimeo.

Greenpeace osaa konkretisoida työmme hyvin! FUM! Olen WWF:n Sademetsän sankarit operaation töissä Borneossa ensi viikon. See ya!

Kuvasimme viime huhtikuun Borneon reissulla mukavan määrän videota, joka on nyt editoitu sopiviksi Youtuben nieltäviksi pätkiksi.

Tässä ensimmäinen, WWF Suomen Borneo-hankkeen yleisesittelynä toimiva klippi. Hanketta on ollut ilo olla suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdessä WWF Indonesian kanssa.

Videota Villi Planeetta blogiin sovitellessa huomasin, että YleX:llä on tosi hauskoja, hieman räväkämpiä videoita samalta reissulta. Ensimmäisessä videossa allekirjoittanut alkaa katsoa nahkakenkiään suuta lipoen…Epäilyttävä lentoyhtiö, kupeksiva kunnajohtaja ja lehmännahkanaksut

Kuva C Sampsa Kiianmaa/WWF

Facebookissa kaveri pakkasi tavaraa laatikoihin ja uhkasi vapauttaa kirjansa. Olen tehnyt samaa itse viime kuukausina. Pakannut stuffia laatikoihin ja kuskannut ne kirppiksille tai UFFiin. Kirjani ovat lehahdelleet vapauteen Bookcrossingin seuraamina. Lasten lelut kiertävät muovipussillisen kuukausivauhdilla meiltä kavereiden muksuille. Huonekalut vähenevät ja asunto avartuu.

Viime viikkoina olen pohtinut muutaman postauksen viikkovauhdilla elämän tärkeimpiä asioista (Melko suureellista). Tavara ei ole yksi niistä. Vehmas Assemblyn blogiin on kertynyt jo hyvä kokoelma ajatuksia hyvän elämän perusteista kuten ajasta, nykyhetkestä, työstä ja siitä kuinka elää onnellisempaa elämää.

Tavara ei ole tie onneen. Myös Marikoo pohti tavaran ja onnen suhdetta tällä viikolla. Tavara sitoo meitä. Olen ollut muutaman kerran pidemmällä reppumatkalla, ja kotiin palattuani tavara on aina ahdistanut. Mihin ihmeeseen tarvitsen laatikollista haarukoita ja veitsiä? Elinhän juuri neljä kuukautta ilman ainuttakaan.

Tavara omistaa meidät. Tavarasta luopuminen sen sijaan vapauttaa. On hieno tunne kun uskaltaa päästää irti tavarasta. Milloin viimeksi tarvitsit jotain kellarista tai kaapin ylimmältä hyllyltä? Myy turha roina pois, joku tarvitsee niitä sinua enemmän. Vapauttavaa. Kannattaa kokeilla.

Video – George Carlin puhuu “Stuffista”

Kuva cc Peggy Archer

Kaupunkiviljely on saapunut Suomeen. Syyskuun lopulla ulkomaalaiset ja suomalaiset urbaanit farmarit kokoontuvat Megapolikseen pohtimaan ruuantuotannon mahdollisuuksia kaupungeissa. Ja hyväthän ne mahdollisuudet ovat. Tiedän kokemuksesta.

Kaupunkiviljely on muotia, mikä on hieno asia koska mikään ei tunnetusti ole niin tärkeää kuin kasvimaanhoito. Muoti-ilmiö voi kuitenkin sortua söpöilyyn Bobdylan-folkin tahdissa. Gorgeous!

Video – Kasvimaa pickupissa

Hemmetin cool ja hauska juttu, eikö? Mutta ei kovin tehokas tapa tuottaa ruokaa. Kattoviljely on jo tätä päivää New Yorkissa. Toiminta vaikuttaa jo pätevältä viljelyltä ja ruokaa on myytäväksi asti.

Video – Kattoviljelyä New Yorkissa

Vielä toistaiseksi kaupunkiviljely on hieno harrastus ja tuo myös ihan oikeasti vaihtelua ja ruokaa pöytään, mutta se ei ruoki kaupunkia. Maaseutu on siitä kiva juttu, että se tuottaa pöytäämme päivittäisen bulkkiruuan jota voi piristää mangoldilla ja muilla kasvimaan herkuilla.

Tulevaisuudessa asia voi olla toisin, jos puutarhapilvenpiirtäjät, kattokasvimaat ja omavaraiset vesiviljelmät ottavat tuulta siiven alle.

Ruuantuotantoa tulee tehostaa radikaalisti lähivuosikymmeninä. Urbaaniruuantuotanto tarjoaa geenimuuntelulle kovan vastustajan. Kaupunkiviljely on parhaimmillaan moninkertaisesti perinteistä, metsän raivaukseen perustuvaa, maataloutta tehokkaampaa.

Video – Puutarhapilvenpiirtäjät

Samalla pinta-alalla voi kaupungissa tuottaa järisyttävästi enemmän ruokaa kuin pellolla. Kasvit saadaan kasvamaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti lähes suljetussa systeemissä, joka lannoittaa ja kastelee itse itsensä.

Kaupunkiviljelystä on kirjoitettu Suomessa aiemminkin. Täällä vinkkiä lavakuormurin pimppaukseen.

Mikä olisi arkisempaa kuin työmatka. Päivä toisen jälkeen samaa reittiä edestakaisin. Kameran kanssa tästä matkasta saa mielenkiintoisen. Kokeile vaikka. Itse asiassa haastan lukijat kokoamaan oman valokuvakertomuksen paikasta A paikkaan B.

Tässä matkani kotimatkani Kallion toimistolta Pohjois-Haagan kainaloon.

Polkupyörällä Hämeentien kurvissa

Vallila-Pasila-Keskuspuisto-Haaga